Areenallinen ihmisiä laulaa mukana niin lujaa kuin ääntä lähtee. Strobovalot loistavat, ilma on hikistä ja sakeaa. Pitkät tukat, mustat vaatteet ja heavy metal -estetiikkaa hönkivät releet ovat estradin pukukoodi. Rummut takovat jyryä komppia, kitarat vyöryvät vallina. Ihmisten yhteislaulannan ja taustakuoron yli kohoaa partasuisen ja pitkätukkaisen miehen kirkas, persoonallinen ääni. ”Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen”, hän julistaa vakavin kasvoin. Keikkatallenteelta välittyvä tunnelma on korkealla, hurmio todellista. Viesti kaikaa yli yleisön niin voimallisesti, että hetken ajan on helppo uskoa vankien vapautuvan vankiloistaan ja rakkauden tulevan ihmisrintaan.

Raskasta joulua -ilmiö on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen. Loppuunmyytyjä kiertueita ja jäähallikonsertteja, kultaa, platinaa, tuplaplatinaa ja triplaplatinaa myyneitä albumeita. Tekijöinä muusikkoja ja solisteja muun muassa Nightwishin, Sonata Arctican ja Tarotin kaltaisista legendaarisista suomalaisista raskaamman musiikin yhtyeistä.

ON AIKA kysyä ilmiön isältä, kitaristi ja tuottaja Erkka Korhoselta, mistä kaikki alkoi.

Korhonen kertoo projektin alkaneen vuonna 2003. Elettiin poltettujen cd-levyjen kulta-aikaa ja suomalaisen metallimusiikin nousukautta. Korhosen ystävällä oli tapana polttaa cd-levyjä joululahjaksi sukulaisille ja ystäville.

– Minä sain tuolloin häneltä lahjaksi cd:n ”aikuiseen makuun”. Mukana oli huumorimusiikkia, esimerkiksi Jope Ruonansuuta ja kaiken näköistä hauskaa matskua.

Korhosen kuunnellessa levyä kotonaan tunnelma muuttui yhtäkkiä. Levyltä lähti pauhaamaan Pjotr Tšaikovskin Pähkinänsärkijän ikoniset sävelet, tosin raskaana rock-versiona. Korhonen jäi kuuntelemaan lumoutuneena.

– Ihmettelin, että mitä helvettiä tämä on? Lahjalevyltä löytyi saman bändin kaksi muutakin kappaletta. Innostuin valtavasti soundista ja ideasta.

Pian Korhoselle selvisi, että kyseessä on Trans-Siberian Orchestra -niminen yhtye, jonka musiikkia voisi luonnehtia sinfoniseksi metalliksi. Klassisen musiikin maailmoita raskaan musiikin sävyihin yhdistelevä yhtye on hyödyntänyt metallimusiikissaan suurta orkesteria ja kuoroa.

– Soittajat on vanhoja kasarihevibändien jätkiä jenkkilästä. Kuunnellessani rupesin tuumaamaan, että meillähän on Suomessa aika synkkä ja tumma joululauluperinne.

Korhonen oivalsi, että suomalaiset joululaulumelodiat ovat kuin metallimusiikkiin tehtyjä. Pian hän jo ehdotti ideaa tutulle keikkamyyjälle ja tuumasi, josko keikkojen ohella äänitettäisiin vaikkapa yksi single. Toisin kävi.

– T2 Promotions innostui siinä määrin, että ne ehdottivat samoin tein kokonaisen albumin tekemistä. Sain käytännössä levytyssopimuksen kahden demon perusteella.

RASKASTA JOULUA iski kultasuoneen, ja jouluperinteitä rakastavat suomalaiset kokivat ilmiön heti omakseen. On oikeastaan outoa, että mitään vastaavaa ei kukaan ehtinyt keksiä aiemmin. Toki Juice Leskinen Slam teki 1980-luvulla oman joulurocklevynsä, mutta kokonaisuus jäi kujeilevan studiohupailun tasolle. Raskasta joulua ei.

Vaikka jo ensimmäinen levy vuonna 2004 keräsi kiitosta ja herätti huomiota, kokee Korhonen että vasta 2006 löytyi ”oikea kulma”.

– Ensimmäinen levy oli ehkä hieman naiivi. Intoa toki riitti, mutta sovituksia emme hioneet hirveän pitkälle. Kiire paistaa läpi.

Vasta toisen levyn sessioissa syntyi lopullinen konsepti.

– Monet joululaulut on niin lyhyitä, että eihän niistä saa yli kaksi minuuttista biisiä kovinkaan helposti. Keksimme sitten lainata alku- ja välisoittoihin ikonisia melodioita muualta.

Näky kantoi. Rakastetut joululaulut saivat kylkiäisikseen legendaarisia teemoja, mikä tuo lauluihin nostattavaa potpurihenkeä. Modulaatiot ja juhlavat soolot takaavat lisäksi sen, että ammattisoittajat pääsevät osoittamaan taituruutensa. Lainattavat sävelaiheet eivät aina ole helpoimmasta päästä.

– Esimerkiksi Pienessä rumpalissa välisoiton teema on lainattu Händelin Messias-oratorion Riemuitse tytär Siionin-osasta.

RASKASTA JOULUA -ilmiön suosio, ja etenkin suosion jatkuvuus, ovat yllättäneet Korhosen. Teologian kannalta mielenkiintoiseksi ilmiön tekee laulupuolen vahva tunnustuksellisuus. Teksteissä ei kaihdeta uskonnollista kieltä, päinvastoin.

Useat levyjen vakuuttavimmista vedoista ovat syvän hengellisiä lauluja, kuten esimerkiksi Heinillä härkien, Enkeli taivaan, Ilouutinen tai Ave Maria. Monissa muussakin laulussa liikutaan perinteisen kristillisen kuvaston äärellä, kuten esimerkiksi Kolmen kuninkaan marssi tai Ensimmäinen joulu todistavat. Korhonen kertoo, että tekstien hengellisyydestä on käyty työryhmän kanssa keskusteluja.

– Uskonasiat ovat meille kuitenkin henkilökohtaisia asioita. Itsekin uskon johonkin korkeampaan voimaan, mutta en lähde sitä tässä enempää avaamaan.

Korhonen on kuitenkin syvästi tietoinen Raamatun ja kristinuskon vaikutuksesta länsimaiseen kulttuuriin ja kertomusperinteisiin.

– Nuo kristilliset biisit ovat iso nippu hirveän hyviä tarinoita ja vahvaa kuvastoa. Metallimusiikkiin nuo aiheet sopivat mainiosti. Jos nyt vaikka miettii Herodesta ja hänen käskyään tappaa kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset. Eikö se esimerkiksi ole aika metallia?

Koko jouluevankeliumi käänteineen, pakomatkoineen ja lapsenmurhineen on Korhosen mielestä aika ”hevi stoori”.

– Joulu on perinteiden aikaa ja siksi myös kristillisen perinteen kuvasto kiinnostaa ihmisiä silloin eri tavalla.

VUONNA 2024 Raskasta joulua-ilmiö täyttää 20 vuotta. Korhonen kertoo, että lopettaminen ei siinnä silmissä.

– Me jatketaan tätä niin pitkään kun ihmiset jaksaa kuunnella. Olemme onnistuneet luomaan uuden perinteen.

Erityisen kiitollinen Korhonen on siitä, että on onnistunut tuomaan metallimusiikkia laajempien kansanpiirien tietoisuuteen.

– Olimme juuri keikalla Raahessa ja siellä kaksi vanhempaa rouvaa tuli jututtamaan äänimiestämme. He kertoivat, että ovat kuunnelleet näitä lauluja ”lähes sata vuotta sillä samalla vanhalla tyylillä” ja kiittivät, että me teemme nyt samaa uudella tyylillä.

Entä Korhosen oma joulu? Mitä hän toivoo seimen lapselta tai joulupukilta?

– Minulla on 3 lasta, joten elän joulua vahvasti heidän kauttaan. Anoppini viettää joulua kanssamme ja meillä on mukavia perinteitä, kuten vaikkapa se että minä valmistan aina aatonaaton illallisen.

Korhosen omat vanhemmat asuvat valitettavasti toisessa kaupungissa eri puolella Suomea. Se saa Korhosen hetkeksi miettimään.

– Ehkä toiveeni on se, että voisimme viettää vielä edes yhden kerran joulua kaikki yhdessä. Ehkäpä se on se hartain joulutoiveeni.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!