Tyypillisin kirkkotilaan tehtävä muutos on penkkien poistaminen kirkkosalin takaosasta urkuparven alta, kertoo kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä. Tilalle tuodaan usein irtopöytiä ja -tuoleja tai tehdään lastentila. Varsin yleistä on myös wc:n tai pienen keittiön rakentaminen eteiseen. Penkkien poistaminen kirkon etuosasta ei sekään ole tavatonta. Silloin Mäkelän mukaan syynä on yleensä se, että halutaan laajentaa alttarialueen korokeosaa ja liittää siihen luiska.

Kirkkotilan käyttöä muuttavien remonttien määrää on Mäkelän mukaan vaikea arvioida. Kirkkohallituksen rooli remonttien valvonnassa keveni uuden kirkkolain myötä. Aiemmin kirkkojen olennaiset muutokset piti aina alistaa Kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Nyt käytössä on lupamenettely, joka koskee suojeltuja kirkollisia rakennuksia. Niitä ovat kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot sekä erillisellä päätöksellä suojellut 45 tätä nuorempaa kirkkoa. Suojellun tai yli 50 vuotta vanhan kirkon muutoksista täytyy lisäksi pyytää Museoviraston lausunto.

Kirkkohallitukseen päätettäväksi tulevat remontit hyväksytään Edla Mäkelän mukaan lähes aina ja muutostöihin suhtaudutaan kannustavasti.

– Muutoksia kannattaa tehdä. Totta kai suojeltujen kirkkorakennusten osalta on hyvä, että Museovirasto on mukana varmistamassa, ettei kulttuuriperintö vaarannu. Toisaalta ymmärrämme sen, että seurakunnat elää tässä ajassa.

Mäkelä muistuttaa, että muutoksia on tehty ennenkin. Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla penkkejä poistettiin penkkien alle sijoitettujen lämmityspattereiden asennuksen yhteydessä. Samalla saatiin väljyyttä penkkiriveihin.

Vaikka lupa heltiää lähes aina, lupamenettely ei silti Mäkelän mielestä ole turhaa byrokratiaa. Sen ansiosta tuleville sukupolville jää tieto tehdyistä muutoksista. Kirkkojen rakennushistoriaselvityksiä tehnyt Mäkelä tietää, että nyt tietoa vanhoista remonteista ei aina löydy.

– Saattaa olla, että lattiassa on jossain kohtaa eri näköistä lautaa, mutta mistään ei selviä, että miksi.

– Joskus seurakunnissa saattaa olla sellaista ajattelua, että tehdään nyt vaan ja pyydetään sitten anteeksi, jos jäädään kiinni. Se on väärä suhtautumistapa. Kirkot eivät ole meidän rakennuksiamme, vaan ne ovat vain meillä käytössä.

Lue myös:

Kahdessa 1700-luvun puukirkossa on valmistunut tänä vuonna mittava remontti – katso kuvista, miltä kirkoissa nyt näyttää

Ensimmäinen monikäyttöisyysremontti Satakunnassa: Pomarkun kivikirkkoon remontoitiin kahvittelu- ja työtilaa

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!