Peloton uskonnollinen uudistaja, kirjailija, naisten aseman edistäjä vai jotain muuta? Pyhä Birgitta sopii moneen rooliin. Häntä on myös arveltu tunnetuimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi pohjoismaalaiseksi naiseksi maailmassa.

Birgitta Birgerintytär syntyi Ruotsissa, Uplannissa, ja eli vuosina 1303–1373. Päivi Salmesvuoren mukaan kerrotaan, että Neitsyt Maria ilmestyi Birgitan syntyessä lähellä olevalle papille ja ilmoitti: ”Birger Perinpojalle on syntynyt tytär, jonka ihana ääni kuullaan ympäri maailmaa.”

Birgitan ääni on todella kuulunut. Birgitta julistettiin pyhimykseksi jo 1391. Hänestä tuli Ruotsin ja samalla Ruotsiin tuolloin kuuluneen Suomen suojeluspyhimys. Oman aikansa tiennäyttäjänä Birgitalla on ollut paljon vaikutusta moniin myöhempiin ilmiöihin.

Erityisen merkittävä on ollut hänen aloittamansa luostarijärjestö. Ensimmäinen birgittalaisluostari perustettiin vasta Birgitan kuoleman jälkeen, kun paavi antoi luvan perustaa luostarin Vadstenaan, Ruotsiin. Birgitan tytär Katariina toimi aluksi luostarin abbedissana. Birgittalaisluostarit olivat kaksoisluostareita, joissa oli sekä munkkeja että nunnia.

Suomessa birgittalaisluostari perustettiin 1400-luvulla Naantaliin. Sen muistona kaupungissa on edelleen keskiaikainen kivikirkko. Monet muutkin birgittalaisluostarit ovat olleet merkittäviä hengellisiä keskuksia alueillaan.

Naantalin luostari oli aikanaan tiiviisti tekemisissä muun yhteiskunnan kanssa, ja Naantalin kaupunki on perustettu luostarin vuoksi 1443. Luostarilla oli merkitystä myös vanhustenhoidossa. Luostarit saivat omaisuutta lahjoituksina ja veroina, ja toisaalta siellä esirukoiltiin esimerkiksi omaisuutta lahjoittaneiden puolesta. Koska luostarit olivat myös pyhiinvaelluskeskuksia, tavallisetkin ihmiset vierailivat niissä.

Naantalin luostarin omaisuus takavarikoitiin valtiolle 1500-luvun alkupuolella, mutta viimeinen nunna eli luostarissa vielä 1500-luvun lopulla.

Naantaliin perustettiin birgittalaisluostari 1400-luvulla. Naantalin kirkko on ainoa luostarista jäljellä oleva rakennus.
Kuva: Wikimedia commons

Luostarin perintö näkyy kaupungissa yhä. Vuosittain heinäkuussa järjestetään esimerkiksi taidetapahtuma Birgitan yö. Modernilla ajalla luostarijärjestö on saanut uuden alun. Nykyisin birgittalaisluostareita on eri puolilla maailmaa, ja Birgitan luostari-ihannetta jatkaa usea eri haara. Suoraan luostareiden keskiaikaista perinnettä jatkava suunta on nykyisin varsin pieni.

Uuden ajan alussa alkunsa saaneita espanjalaisen haaran birgittalaisluostareita on Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Yhdysvalloissa on syntynyt Birgittalaiset Munkit -sääntökunta.

1980-luvulla perustettu Turun Birgittalaisluostari kuuluu ruotsalaiseen birgittalaisliikkeeseen. Tämä on Elisabeth Hesselbladin 1900-luvun alkupuolella elvyttämä liike, jota on pidetty ulospäin suuntautuneena monien sisarten keskittyessä lähetys- ja diakoniatyöhön.

Birgittalaisnunnien asut erottuvat Turun katukuvassa edelleen. Turussa birgittalaissisaria on ollut noin kymmenkunta, ja luostarin yhteydessä toimii matkustajakoti.

Ruotsissa Birgitan on nähty yhdistävän keskiaikaa ja nykyaikaa. Hänen vaikutustaan on pidetty merkittävänä. Ruotsalaisuuden lisäksi Birgitan kohdalla on korostettu hänen pohjoismaalaisuuttaan, katolilaisuuttaan ja eurooppalaisuuttaan. Keskiajalla Suomi oli osa läntistä Eurooppaa ja katolista kirkkoa. Tähän perinteeseen Birgitta liittyi olennaisesti.

SUOMALAISEEN KANSANPERINTEESEEN on kuulunut Birgitasta erilaisia legendoja, joiden perusteella häntä on kunnioitettu. Toisaalta Birgitta on viitannut kansanperinteessä esimerkiksi osaamattomuuteen tai äkäisyyteen. Virallisten pyhimyskertomusten rinnalla onkin ollut monipuolista ja ristiriitaista perinnettä.

Birgitan mukaan on myös nimetty useita paikkoja ja tapahtumia nyky-Suomessa. Lempäälässä järjestetään joka toinen vuosi keskiaikaiset Birgitta-viikot, joiden ohjelmaan kuuluu seminaari ja markkinat. Lempäälässä järjestetään vuosittain myös Birgitan mukaan nimetty pyhiinvaellus. Birgitta itse teki useita pyhiinvaelluksia elämänsä aikana.

Lempäälän kirkko on yksi monista kirkoista, jotka on nimetty Pyhän Birgitan mukaan. Birgitalle omistetut kirkot ovat usein keskiajalta, mutta vielä 2000-luvullakin on Vivamossa Lohjalla vihitty Pyhän Birgitan kappeli.

Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2003, jolloin myös Suomessa julkaistiin Birgitta-aiheinen postimerkki. Tänä vuonna Birgitan kuolemasta on kulunut 650 ja syntymästäkin 720 vuotta. Vuoden aikana järjestetään aiheeseen liittyviä tapahtumia, kuten verkkonäyttely, yleisöseminaari ja pyhiinvaellus Turusta Naantaliin.

Birgitta oli monissa rooleissaan oman aikansa vallankäyttäjä. Myös hänen ilmestyksensä ottivat rohkeasti kantaa erilaisiin epäkohtiin.

Elämänsä loppupuolella hän vietti aikaa Roomassa matkustaen ja tutustuen uusiin ihmisiin. Birgitta onkin nähty Rooman ja Pohjois-Euroopan välisen yhteyden rakentajana ja ekumeenisen liikkeen innoittajana. Erityisesti ruotsalaisen birgittalaisliikkeen kutsumuksena on ollut rukoilla kirkon ykseyden puolesta.

Birgitan pyhimykseksi julistamisen 600-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1991 paavi saarnasi ensimmäistä kertaa yhdessä luterilaisten arkkipiispojen kanssa. Paavi Johannes Paavali II valitsi Pyhän Birgitan yhdeksi Euroopan suojeluspyhimyksistä vuonna 1999. Kymmenen vuotta sitten Birgitta sai oman patsaan Pietarin kirkon ulkoseinustalle.

BIRGITTA ON vaikuttanut myös taiteeseen ja kulttuuriin kautta historian. Hänen elämänsä on toiminut 2000-luvullakin aiheena näytelmille, tanssiteoksille, runokokoelmille, elämäkerroille ja sarjakuvateokselle. Myös monet vanhat Birgitta-aiheiset veistokset ovat edelleen käytössä.

Birgittaa on arvostettu ainakin luostarin perustajana, mystikkona ja äitinä. Luterilaisessa Suomessa hänet tunnetaan erityisesti kirjoitustensa perusteella. Niinpä meillä korostuu Birgitan rooli naiskirjailijana.

Birgittaa on pidetty esikuvana, sillä hänet on nähty vahvana ja oppineena naisena, joka toimi rohkeasti muiden rinnalla. Hän matkusteli, oli tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa ja selviytyi vaikeuksien keskellä. Tällainen elämäntapa voi tarjota esimerkkiä nykyisinkin.

Birgitan ihanteena oli kuitenkin apostolinen elämä, jonka taustalla oli alkukristittyjen malli. Birgitta näki, että kyse oli paluusta Raamatun ja apostolien esille tuomaan kristityn elämään, joka toteutui hänen mielestään luostarissa. Hän korosti henkilökohtaisen uskon tärkeyttä ja pyrki rohkeasti uudistamaan kirkkoa. Nämä pyrkimykset elävät kristittyjen keskuudessa nykyisinkin.

Myös Birgittaan ja birgittalaisluostareihin liittyvien näkökulmien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Viime aikoina tutkimus on keskittynyt huomioimaan naisten asemaa keskiajalla ja uskonnossa. Uusi tutkimus on Suomessa keskittynyt elettyyn uskoon, uskonnon monipuolisuuteen ja vuorovaikutukseen lähiympäristön kanssa.

Birgitasta näyttääkin löytyvän yhä uusia näkökulmia niin tutkimukseen, hengelliseen elämään kuin arkeenkin.

Juttua varten on haastateltu tutkija Anna-Stina Hägglundia. Lähteenä on käytetty myös mm. Dick Harrisonin artikkelia Heliga Birgitta teoksessa Pyhä Birgitta – Euroopan suojeluspyhimys (toim. Päivi Setälä ja Eva Ahl).

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!