Aukkojen Jumala -hypoteesilla viitataan perusteluun, jossa Jumalan avulla selitetään luonnontieteen toistaiseksi selittämättömiä ilmiöitä. Selittämättömyyksiä toki piisaa yhä, mutta käykö Luojan reservaatti lopulta ahtaaksi?

Monet apologeetat, erityisesti fundamentalistisesti Raamattuun suhtautuvat, käyttävät Jumalaa tieteen tyhjien aukkojen täyttäjänä. Se johtaa usein tarpeettomaan vastakkainasetteluun uskonnon ja modernin luonnontieteen välillä, mistä äärimmäisenä esimerkkinä mainittakoon evoluutiovastaisuus ja nuoren maan kreationismi.

MARKUS HOTAKAINEN ja Pekka Särkiö ovat tehneet yllättävän siirron ja toimineet tavallaan nurinpäin. Tuoreessa Kun aurinko seisahtui. Raamatun ilmiöt tieteen valossa -kirjassa he käyvät Vanhaa testamenttia läpi ihme ihmeeltä ja pohtivat, millaisia luonnontieteellisiä selityksiä ihmeille voisi löytyä.

Heti aluksi todettakoon, että kirja on keskustelunavauksena vähintään mielenkiintoinen. Onhan se nyt valtavan jännittävää, kun asiansa osaavat tiedetoimittaja ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti yhdessä pohtivat, olisiko meri todella voinut väistyä Egyptistä pakenevien israelilaisten tieltä ja ovatko Sodoma ja Gomorra todella tuhoutuneet.

Kirja on jaettu kahdeksaantoista lukuun, jotka lähtökohtaisesti noudattavat samaa kaavaa. Ensin esitellään ihme ja sen merkitys Vanhan testamentin kokonaisuudessa. Sitten pohditaan, mitä merkityksiä ja symbolitasoja tapahtumaan liittyy ja lopulta siirrytään luonnontieteellisten selitysten pariin.

Luonnontieteellisten spekulaatioiden kirjo kattaa koko spektrin aina järkevän varovaisesta tuumailusta provosoiviin väittämiin. Radikaaleimpiin teeseihin lukeutuu epäillen toistettu tulkinta psykoaktiivisten aineiden vaikutuksesta useiden Raamatun kokemusten taustatekijänä. Jerusalemin heprealaisen yliopiston psykologian emeritusprofessori Benny Shanonin tunnetuksi tekemä teoria tulee esitellyksi, mutta myös tekijöiden tuomitsemaksi.

Kovin ehdottomia Hotakainen ja Särkiö eivät silti ole. Psykedeeliteoriakin kyseenalaistetaan vain toteamalla ”olisiko palavasta akaasiasta savun mukana leviävässä dimetyylitryptamiinissa selitys Mooseksen kokemukselle? Ei välttämättä, oikeastaan voisi sanoa tuskinpa vain”.

Kohtelias tuumailevuus on kirjalle leimallista. Tämän tekijät paljastavat jo esipuheessa myöntäessään, että ”emme halua väittää mitään varmaa”. Varovaisen kunnioittavaa lähestymistapaa sovelletaan niin Raamatun kuin luonnontieteidenkin perusväittämien suuntaan. Mitä sitten jää lukijan käteen?

AINAKIN TEOS herättää miettimään, missä määrin Raamatun tapahtumien kirjaimellisuudella on todella merkitystä nykykristitylle. Hotakainen ja Särkiö toteavat aluksi, että ”kaikki ilmiöt eivät todellisuudessa ole tapahtuneet”.

Itse pohdin, millaiseen ”aukkojen Jumala” -asetelmaan fundamentalistisessa tulkintamallissa roikkuva raamatunlukija jää riippumaan. Toisaalta ajattelen kristittynä, että Kaikkivaltiaalle Jumalalle kaikki on mahdollista. Jos usko rakentuu sen varaan, että luotamme Jumalan Pojan syntyneen ja nousseen kuolleista, miksi neitseestä syntyminen, palavan pensaan puhuminen tai auringon seisahtuminen olisi mitenkään mahdotonta?

Raamatun tulkintatapojen eroavaisuudet vaikuttavat näkemyserojen taustalla kohtalokkaasti. Lukutapoja on lukuisia ja esimerkiksi allegorisen, fundamentalistisen ja konservatiivisen lukutavan noudattajat tuskin löytävät yhteistä käsitystä vaikkapa Nooan arkkiin ja tulvaan liittyen. Olennaisin kysymys lienee, mikä arvo sillä on, että tapahtuma todella tapahtui kirjaimellisesti niin kuin Raamattu kertoo? Onko tapahtuman arvo sen tapahtumisessa vai sen merkityksessä?

Hotakainen ja Särkiö ovat kirjallaan ottaneet osaa kiinnostavaan keskusteluun. Vaikka varsinaiset väittämät jäävätkin varovaisiksi, on kirjan äärellä hyvä peilata omia tuntojaan ihmeistä, luonnontieteestä ja omasta tavastaan lukea Raamattua.

Kun aurinko seisahtui. Raamatun ilmiöt tieteen valossa. (Vastapaino 2023)

Markus Hotakainen, Pekka Särkiö: Kun aurinko seisahtui. Raamatun ilmiöt tieteen valossa. Vastapaino 2023. 230 sivua.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!