Meeri on hemmoteltu ja kärttyinen tyttö, kun saapuu orpona setänsä Herra Sysiluodon synkkään kartanoon. Tilanne alkaa muuttua, kun Meeri alkaa saada tuntumaa maalaisilmaan ja luonnon ihmeisiin, villieläimiin ja puutarhaan, joka ympäröi sedän tiluksia.

Ainoastaan yhteen puutarhaan häntä on tiukasti kielletty menemästä. Tuo puutarha on lukittu ja niin salainen, ettei siitä saa oikein puhuakaan. Se on puutarha, jota setä kasvatti ja hoiti yhdessä synnytykseen kuolleen vaimonsa kanssa.

Kielletty tietenkin houkuttaa nuorta tyttöä ja Meeri alkaa innoissaan etsiä salaista puutarhaa. Samalla hän tutustuu taloudenhoitajana toimivan Marthan poikaan Dinoon, joka osaa puhua lintujen kieltä ja hoivaa pientä ketunpoikaa, jolla hurmaa täysin luontoon tottumattoman Meerin.

Kartanon käytävillä öisin kuuluva lapsen itku johdattaa Meerin lopulta myös serkkunsa Colinin luo, joka kärsii luulotelluista sairauksista, eikä käy koskaan ulkona. Colin uskoo, että hän ei pysty kävelemään ja että pienestäkin valonpilkahduksesta seuraa vain päänsärkyä.

Lopulta kaikki kolme ystävystyvät, löytävät Salaisen puutarhan ja ryhtyvät hoitamaan sitä. Meeri unohtaa kärttyisyytensä ja Colin sairautensa, uusi elämänilo löytyy luonnosta, yhteisistä leikeistä ja ystävän rakastavasta katseesta.

Menneisyyden haamuja ja surua vastaan kamppaillut setäkin onnistuu jättämään lopulliset jäähyväiset menetetylle rakkaalleen kauniisti toteutetussa tanssissa vahamaista vaimoa esittävän nukkehahmon kanssa.

Salaisen puutarhan jälkeen tekee mieli työntää sormet multaan, tuoksutella loppukesän kasteista nurmikkoa ja ihmetellä luomakunnan kauneutta.

Janne Siltavuoren lavastussuunnittelu toimii hienosti Suomenlinnan luolamaisella näyttämöllä, Ninja Pasasen puvustus- ja tarpeistosuunnittelu on ajanmukainen ja upea. Anna Krogeruksen sanoittama sekä Arttu Takalon säveltämä musiikki johdattelee katsojan tunnelmasta toiseen, karun kartanon käytäviltä aina puutarhan ilotteluhetkiin.

Ehkä Frances Hodgson Burnettin (1849–1924) vuonna 1911 ilmestyneen nuorten klassikon alkuperäinen teksti olisi tarjonnut mahdollisuuksia tarinan syvällisempäänkin tulkintaan. Anne Rautiaisen ohjauksen ylenmääräinen vitsailu ja Ninni Perkon sinänsä taidokas ja vauhdikas koreografia veivät hieman huomiota Burnettin upealta tarinalta. Kokonaisuus puhuttelee ehkä eniten perheen pienimpiä katsojia, joita paikalla oli aikuisiin nähden yllättävän vähän.

Rooleissa: Minna Suuronen, Robin Svartsröm, Nicklas Pohjola, Ville Saarenketo ja Anna-Sofia Tuominen.

Salaisen puutarhan esitykset Suomenlinnan kesäteatterissa 31.8. asti.