Moottoripyöräilyssä lähes elämää suurempi kokemus on kahden viikon ja 4600 kilometrin matka klassisella Route66-tiellä Yhdysvalloissa. Chicagosta Los Angelesiin kulkeva reitti on aikamatka 100 vuotta taaksepäin.

– Vastaan tuli entisellään pidettyjä villin lännen kaupunkikyliä, Pirjo Kettu kertoo.

Hän ajoi ikimuistoisen reitin miehensä kanssa toukokuussa 2022. Ainutlaatuisuutta lisäsi se, että he olivat joukon ainoat suomalaiset ja Kettu ainoa omalla pyörällä liikkuva nainen.

Into moottoripyöräilyyn syttyi puolison pyörän kyytiläisenä. Ensimmäinen oma pyörä, Dukat 600, ”ilmaantui” pihalle 2009 sen jälkeen, kun Kettu oli todennut miehelleen, että voisi itsekin kokeilla ajamista.

Nyt 15. ajokaudella alla on Indian Challenger Limited vuosimallia 2020. ”Inkkaria” Kettu ajoi ensimmäisen kerran Route 66:lla.

– Chicagon pyörävuokraamossa ei ollut matkapyöriä, joilla olin ajanut aiemmin. Uusi ajoasento tuntui aluksi haastavalta, mutta ehdin harjoitella sitä vuokraamon pihalla.

Pyörä, jota ajetaan jalat suorina, ei koukussa, alkoi viehättää: polvet eivät kipeytyneet.

– Kahdessa viikossa ajoasentoon ennätti tottua. Elokuussa vaihdoin pyörän – voisi sanoa, että työfysioterapeutin suosituksesta, Kettu naurahtaa.

TEOLOGI JA paripsykoterapeutti on aktiivinen kristillisessä moottoripyöräkerho Gospel Ridersissa. Kristillisen arvomaailman ja päihteettömyyden lisäksi toiminnassa viehättää hyväntekeväisyys: tukea on annettu virolaiseen ja ennen sotaa myös venäläiseen lastenkotiin. Suomessa on osallistuttu yhteisvastuukeräykseen ja ajelutettu vammaisia lapsia.

Vapaaehtoisena motoristipastorina Kettu on toteuttanut motoristikirkkoja.

– On ainutlaatuinen kokemus, kun iso joukko, pääasiassa miehiä mustissaan, joka ei ehkä muuten käy jumalanpalveluksissa, jonottaa ehtoolliselle satoi tai paistoi.

AJOKAUDELLA HUHTIKUUSTA syyskuuhun Kettu ajaa viikoittain. Kesälomasta pyörän päällä kuluu yli puolet. Se onnistuu nyt, kun lapset ovat isoja ja perhe pieni.

Harrastus on tarjonnut yhteistä tekemistä puolison ja ystävien kanssa sekä tuonut uusia ystäviä Suomesta ja ulkomailta. Motoristeille yhteisöllisyys ja kansainvälisyys on leimallista.

Aivan olennaista on keskinäinen luottamus. Se korostuu ryhmäajossa.

– Niin kuin elämässä, olemme ajaessamme jatkuvasti suhteessa toisiimme. On kannettava vastuu siitä, ettei aseta itseään vaaraan – tai ole vaaraksi muille.

Tärkeää ajamisessa on myös vapauden tunne.

– Ajaessa ei mietitä töitä tai puhuta niistä. Upeinta on mennä pieniä mutkateitä, joilla aistii luonnon ja löytää rentouttavia pysähdyspaikkoja. Niistä on lähtenyt aihe myös moneen hengelliseen puheeseen.