”Taiteilija jatkaa Luojan luomistyötä” – Metropoliitta Arseni on intohimoinen taiteen­kerääjä

LKS 20181129 Joensuun piispa Arseni valittiin Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispaksi Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa Valamon luostarissa Heinävedellä 29. marraskuuta 2018., LEHTIKUVA / TIMO HARTIKAINEN

Nuorena miehenä lapinlahtelaisella Jorma Heikkisellä oli tapana piipahtaa Kuopiossa käydessään kuvanveistäjä Elsa Mäkelän taideliikkeessä.

Minna Canthin kadulle vuonna 1962 avattu kauppa oli tiettävästi ensimmäinen taideteoksia myynyt liike Pohjois-Savossa. Sieltä Heikkinen teki 70-luvun puolivälissä myös elämänsä ensimmäisen taidehankinnan. Se oli Pentti Kaskipuron kuivaneulatyö.

Sittemmin teoksia on kertynyt satoja. Nykyään paremmin metropoliitta Arsenina tunnettu Kuopion ja Karjalan ortodoksisen hiippakunnan piispa on ostanut teoksia suoraan taiteilijoilta sekä huutokaupoista ja saanut niitä myös teosvaihdossa tai lahjoina.

– Pidän teoksista, joissa on tunnetta, sekä teoksista, jotka eivät avaudu yhdellä katselulla, piispa Arseni kertoo.

– Veistoksen on kestettävä katselua joka puolelta, piirroksessa tai grafiikan teoksessa on oltava kiinnostava viiva ja maalauksessa syvyyttä sekä maalauksellisuutta.

PARHAILLAAN PIISPA Arsenin keräämiä teoksia on esillä Lapinlahdella taidemuseo Eemilin näyttelyssä. Se esittelee vuonna 2003 perustettua Arseni-kokoelmaa, joka koostuu piispan lahjoittamista teoksista. Kokoelmaan kuuluu jo yli 300 teosta, ja se karttuu edelleen.

– Museossa teokset voivat ilahduttaa suurempaa joukkoa kuin kotonani, piispa Arseni sanoo.

Kotonaankin hänellä on yhä toista sataa teosta. Siellä ovat piispan lempityöt, joista hän ei vielä ole raaskinut luopua.

Taiteen keräilyn lisäksi piispa Arseni harrastaa taiteen tekemistä. Hän on tehnyt niin ikoneja, kollaaseja, keramiikkaa kuin öljy- ja vesivärimaalauksiakin. Niitä on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä.

Niin taiteen tekemisellä kuin katsomisella on piispan mukaan hyvinvointia lisäävä vaikutus.

– Taiteen tekeminen vie minut ajan ulkopuolelle ja rentouttaa, tuo hyvää mieltä. Parhaat onnistumiset tekemisessä ovat olleet itsellekin lahjaa, hän sanoo.

Jyväskylän yliopistossa taidehistorian väitöskirjaa valmisteleva piispa Arseni muistuttaa, että taide on ollut vuosituhansia suhteessa uskontoon. Profaaneja teoksia on tehty maailman historian mittakaavassa vasta lyhyen aikaa.

Toisaalta teos voi aiheestaan riippumatta synnyttää hengellisen kokemuksen.

– Jos sanon rohkeasti, niin taiteilija jatkaa Luojan luomistyötä asettelemalla Jumalan luomaa materiaa uuteen järjestykseen väreillä, piirtäen tai savella.

Teoskuvat: Olli Lähdesmäki / Taidemuseo Eemil, Arseni-kokoelma

Soili Talja: Hahmot, 1990-luku, vesiväri paperille, Arseni-kokoelma

Tiina Laitanen: Pääsiäinen, 1997, öljy kankaalle, Arseni-kokoelma

Irina Zatulovskaja: Troijan hevonen, 2017, öljyväri materiaalikoosteelle, Arseni-kokoelma

Leena Luostarinen: Balilainen huntutanssi, 1993, öljy kankaalle, Arseni-kokoelma

”Taiteilija jatkaa Luojan luomistyötä” – Metropoliitta Arseni on intohimoinen taiteenkerääjä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliMysteerikuva: Ketkä leppoisat henkilöt ovat kuvassa?
Seuraava artikkeliSeurakunnille jaettiin rahaa kiinteistöjen hoitoon reilut 8 miljoonaa euroa – suurimmat potit Vilppulaan, Eurajoelle ja Kinnulaan

Ei näytettäviä viestejä