Luxia Gift of Life -yhteisöllä oli loppuvuodesta aihetta iloon. Se nimittäin sai silloin rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan aseman.
Yhteisö syntyi parikymmentä vuotta sitten Patrick Winquistin ympärille. Nykyään se pitää majaa Pohjois-Savossa Suonenjoella vanhan maatalousoppilaitoksen tiloissa.
Esoteeriseen perinteeseen linkittyvässä yhteisössä uskotaan yhteen Jumalaan, josta kaikki uskonnot on luotu. Oman ilmoituksensa mukaan se ylläpitää suomalaisen teosofin Pekka Ervastin perintöä.
Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan asemaa Luxia Gift of Life päätti hakea viime vuonna. Rekisteröinnin kautta sille haluttiin pysyvä rakenne.
Rekisteröityminen ei ole mikään edellytys uskonnon harjoittamiselle. Etuja siitä kuitenkin on, kuten tutkija Teemu Taira Kotimaan haastattelussa toi ilmi. Se muun muassa tuo yhteisön uskonrauhan piiriin.
Minkälaista yhteisöä sitten voidaan pitää uskonnollisena? Tässä yhteydessä vastausta pitää etsiä uskonnonvapauslaista.
Sen mukaan uskonnollisen yhdyskunnan toiminnan tulee pohjautua ”uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin toiminnan perusteisiin”.
Uskontunnustus toi hyväksynnän
Käytännössä edellytysten täyttymistä arvioi Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalautakunta.
Se hyväksyy, mutta myös hylkää useita hakemuksia joka vuosi.
Usein kyse on muotoseikoista. Esimerkiksi siitä, että hakemuksessa ei ole ymmärretty mainita yhteisön pyhää kirjaa. Tavallisesti yhteisö tekee lausunnon perusteella uuden hakemuksen, joka sitten hyväksytään.
Toisinaan kyse on kuitenkin myös muusta.
Luxia Gift of Life joutui tekemään kolme hakemusta ennen kuin niistä viimeinen hyväksyttiin. Jokaisesta hakemuksestaan yhteisö sai asiantuntijalautakunnan lausunnon, jossa päätöstä perusteltiin.
Niiden perusteella yhteisö korjasi yhdyskuntajärjestystä vastaamaan paremmin lain määritelmää. Jokaisella kierroksella siihen muun muassa lisättiin pyhiä kirjoituksia.
Kolmatta hakemusta varten muotoiltiin uskontunnustus: ”Me uskomme yhteen ainoaan Jumalaan, Lähteeseen, joka rakkaudella luo ja ylläpitää elämää maailmankaikkeudessa iankaikkisesti. Me kiitämme siitä, että jokainen ihminen kantaa tuota rakkauden kipinää sydämessään, sillä se tuo sielulle pelastuksen.”
Silloin hakemus hyväksyttiin. Suomi on maa, jossa jopa uskonnolliset opit muotoillaan byrokratian rattaissa.
Laki suosii toisia perinteitä yli toisten
Uskonnonvapauslain määritelmä uskonnolle ei ole erityisen ahdas: uskonnollinen yhteisö on sellainen, jonka toiminta perustuu johonkin pyhänä pidettyyn.
Silti lain täyttäminen on osoittautunut hankalaksi erityisesti uuspakanallisille ja esoteerisille yhteisöille. Niillä kun ei yleensä ole yksilöityjä pyhiä kirjoituksia tai uskontunnustusta.
Tarkalleen ottaen sellaisia ei laissa vaaditakaan. Mutta muiden pyhinä pidettyjen toiminnan perusteiden kuvaaminen kirjallisesti on ilmeisen hankalaa. Helpompaa on rustata suosiolla uskontunnustus.
Vaikka se ei ole tarkoitus, laki suosii toisia perinteitä yli toisten. Näin uskonnonvapauslain juhlavuonna tämä on vähän ikävä ajatus.
No, oli miten oli, Suonenjoella ollaan lopputulokseen tyytyväisiä.
Vaikka yhdyskuntajärjestystä jouduttiin pariin otteeseen rukkaamaan, siihen ei kirjattu mitään sellaista, minkä takana yhteisö ei voisi seistä.
Hakemusta varten muotoiltu uskontunnustus ei varsinaisesti ole yhteisön käytössä, mutta se on silti kelvollinen kuvaus siitä, mihin yhteisön jäsenet uskovat.
Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan asema koetaan yhteisössä merkityksellisenä. Nyt yhteisö voi jatkaa sille tärkeää perinnettä aivan virallisesti.
Juttua varten on haastateltu asiantuntijalautakunnassa uskontojen asiantuntemusta edustavaa FT Kimmo Ketolaa sekä Luxia Gift of Life -yhteisön perustajaa Patrick Winquistia.