Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa äänessä on pian eläkkeelle jäävä pappi ja rovasti Jukka-Pekka Ruusukallio Tampereen Harjun seurakunnasta.

”Ensimmäinen kosketukseni Harjun seurakuntaan oli nuorten kuoro, jossa lauloin opiskeluaikani. Jo silloin tämä muodostui kotiseurakunnakseni. Opintojen aikana tein täällä myös nuorisopapin viransijaisuuden ja kesäteologin hommia.

Teologiseen tiedekuntaan oli huomattavasti helpompi päästä sisään kuin sieltä ulos. Loppiaiskirkossa 1986 kirkkoherra Voitto Silfverhuth kysyi, koska valmistun, ja kutsui minut tänne töihin. Olin onnekas päästessäni tuttuun seurakuntaan.

Harju oli maineikas paikka, jossa tehtiin vahvaa nuorisotyötä. Montaa esikuvallista pappia, kuten Juhani Kalmanlehtoa, sain seurata ja ottaa heiltä oppia. Takanani on 37 vuotta Harjun seurakunnan pappina. Ensimmäisenä vastuualueenani oli Tesoman kirkko. Nyt jäädessäni eläkkeelle pidän lähtösaarnani Tesomalla kynttilänpäivänä 5.2.

Työni ydintä ovat olleet toimitukset. Kasteita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia on kertynyt yhteensä yli 4 000.

Musiikin lahjasta on ollut apua, sillä olen toimitusten yhteydessä soittanut sopivaa musiikkia. Huiluni kulkee mukana ilossa ja surussa. Koulujen päivänavauksissa siitä on kuoriutunut varsinainen taikahuilu, joka hiljentää juhlasalillisen häliseviä alakoululaisia pari tahtia soittamalla.

Toinen työssä kantanut asia on ollut kynäileminen. Silta-lehden ja Aamulehden hartausrinkien lisäksi olin toimittamassa Tamperelaisten katkismusta, jossa teologiaa sanoitetaan tamperelaisittain: ”Ristillä Jeesus kuali mum pualesta. Tässöm meirän uskom perustus kivikovalla Kolkatan kalliolla.”

Pispalan kirkon rappusten viereen haluttiin aikanaan näyttävä ilmoitustaulu, että autostakin näkee kutsun kirkkoon. Kutsuvia iskulauseita olen kynäillyt 1990-luvulta lähtien: ”Mestari kiertueella jo 2000 vuotta”, ”Tilaisuus tekee hartaan” ja ”Ole ekopyhä, kävele kirkkoon”.

Harjun seurakunnan kaikki kolme kirkkoa ovat tulleet rakkaiksi. Kun olen saanut ohjata nuoria pappeja heidän harjoitteluidensa aikana, olen muistuttanut: ole oma itsesi. Niin tässä työssä pärjää.

Olen koko työurani ajan asunut täällä seurakunnan keskellä. Koskaan en ole kokenut sitä hankalaksi, päinvastoin. Se on ollut kaikkine kohtaamisineen voimavara.

Harjun alueella on yhä kylän tuntua. Täällä on reilua porukkaa. Kun seurakuntalaiset eivät ole esittäneet mitään, ei papinkaan ole tarvinnut. Täällä ei välitetä titteleistä. Kristillisyys on hienoa siinäkin, että me olemme kaikki sinuja.”

Jukka-Pekka Ruusukallio. 
Kuva: Niilo Rantala

Pispalan kirkko

Kun Pispalan vanha puinen kirkko tuhoutui tulipalossa 1968, arkkitehti Jaakko Ilveskoski suunnitteli laajennusosan Bertel Strömmerin suunnittelemaan seurakuntataloon. Vuonna 1971 seurakuntatalon yhteyteen vihityssä kirkkosalissa on 330 istumapaikkaa.

Kirkkosalista löytyy 1600-luvulta oleva saarnastuoli sekä puinen keskiaikainen ristiinnaulitunkuva.

Kirkko ja minä: ”Ole ekopyhä, kävele kirkkoon” – Jukka-Pekka Ruusukallio on pappi kutsuvien iskulauseiden takana