Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan kirkon rooli on entisestään vahvistunut sekä palveluiden tarjoajana että henkisen kriisinsietokyvyn yhtenä tukipilarina.

– Hengitetään samaa ilmaa, kannetaan samoja murheita. Heti ensimmäisinä päivinä Venäjän hyökättyä Ukrainaan seurakunnissa oli rukoushetkiä ja rauhankelloja soitettiin. Kirkko eli suomalaisten kanssa sodan ensihetkistä alkaen.

Kaikkosen mukaan kirkosta haetaan toivoa.

– Epävarmoina aikoina toivon merkitys on erityisen suuri.

Hän nostaa esille monien seurakuntien toiminnan käytännön tasolla sotaa paenneiden ukrainalaisten tukemiseksi.

– Tästä haluan kiittää jokaista apuaan tarjonnutta. Yhteiseen tekemiseen osallistumisella on myönteisiä vaikutuksia myös omaan henkiseen hyvinvointiin. Jokainen meistä kaipaa kokemusta siitä, että voi tehdä jotain merkityksellistä.

Antti Kaikkosen mukaan keskeisimmin suomalaisia yhdistävät arvot ovat niitä asioita, joista olemme kiitollisia.

– Useimmille meistä ne ovat ihan tavallisia asioita: perhe, läheiset, ystävät, riittävä terveys ja hyvä elämä. Demokratiassa kunnioitamme jokaisen vapautta ja ihmisarvoa.

– Jokainen on saman arvoinen, riippumatta kukkaron paksuudesta, oppiarvojen korkeudesta tai asuinpaikasta. Tämä on minusta hyvin suomalaista.

”Suomalaiset ovat kestäneet pakkastalvea paljon vakavampia aikoja”

Puolustusministerin mukaan suomalaisten henkinen kriisinsietokyky on vahva.

Hänen mukaansa sitä saattaisi osin horjuttaa kova ja tuuleton pakkastalvi, jolloin sähkökatkokset voisivat koskea myös kotitalouksia.

– Sähkön, polttoaineiden ja ruuan hinnan nousu tuovat jo monille vaikeuksia.

– Suomalaisia enemmän olen kuitenkin huolissani joidenkin muiden Euroopan maiden henkisestä kriisinsietokyvystä. Suomi ja suomalaiset ovat kestäneet pakkastalvea paljon vakavampia aikoja, Antti Kaikkonen sanoo.

Puolustusministeriön edessä Kasarmitorilla on talvisodan kansallinen muistomerkki Valon tuoja muistuttamassa näistä vaiheista.

Puolustusvoimien palveluksessa olevien työhön kuuluu varautuminen kriiseihin ja jopa sota-aikaan.

– He ovat rautaisia ammattilaisia, ja se on näkynyt myös kuluvan vuoden aikana.

– Luonnollisesti jokaisella ammattilaisella on myös oma siviiliminänsä ja yksityinen elämänsä, joissa myös heidän puoleensa helposti tukeudutaan. Olisi tärkeää, että myös varautumisen ammattilaiset saisivat riittävissä määrin taukoa kriisien ajattelusta ja läheisten tukemisesta.

Puolustusvoimien sisäiset tuen muodot ovat osoittautuneet toimiviksi ja riittäviksi

Antti Kaikkosen mukaan on luonnollista, että nykyinen turvallisuustilanne saattaa jännittää ja ahdistaa monia varusmiehiä ja reserviläisiä. Samalla moni kokee maanpuolustukseen osallistumisen entistä tärkeämmäksi ja merkityksellisemmäksi juuri nyt. Se lisää hänen mukaansa voimaa ja kestävyyttä.

– Se miten puolustus on Suomessa järjestetty ja ehkä Nato-ratkaisukin lisäävät luottamusta siihen, että meillä ei ole hätää.

Puolustusministerinä Antti Kaikkonen on työskennellyt poikkeuksellisen vaativina aikoina. Miten hän pitää yllä omaa henkistä kriisinsietokykyään?

– Niin, tosiaan. Onneksi taidan sietää stressiä ja painettakin aika hyvin.

– Välillä täytyy toki päästä irti töistä. Vietän aikaa perheen kanssa. Meillä on kaksi pientä lasta, jotka vievät työhuolet mielestä. Koetan myös kerran pari viikossa harrastaa jalkapalloa tai futsalia.

Venäjän hyökkäyksen myötä henkisen tuen tarpeen voisi olettaa kasvaneen Puolustusvoimien kantahenkilöstössä tai varusmiehissä.

– Tärkeää on jatkuva avoin vuoropuhelu henkilökunnan kesken ja varusmiesten ja henkilökunnan välillä. Puolustusvoimien sisäiset tuen muodot ovat osoittautuneet toimiviksi ja riittäviksi. Tukea on nopeasti jokaisen saatavilla.

Puolustusvoimissa on varusmiehille ja henkilöstölle tarjolla tukea, jossa on sotilaspappien lisäksi mukana sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisia.

– Samaan aikaan epäeettisen ja oikeudettoman toiminnan moraalia murentava vaikutus näkyy esimerkiksi tällä hetkellä Venäjän asevoimissa.

Antti Kaikkonen sanoo, että hänellä riittää ymmärrystä siviilipalvelusmiehiä kohtaan.

– On tärkeää, että Suomessa on myös siihen mahdollisuus, kun henkilöllä on painavia eettisiä syitä.

– Toivon kuitenkin, että siviilipalvelusta kehitettäisiin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta palvelevaan suuntaan, esimerkiksi tukemaan huoltovarmuutta tai väestönsuojelutehtäviä. Uskon, että moni siviilipalvelusmies olisi siihen valmis.

Sodan sytyttyä siviilipalvelukseen hakevien määrä on kasvanut, samoin reserviläisten siirtyminen siviiliin. Toisaalta kiinnostus maanpuolustuskursseja kohtaan on kasvanut.

– Virta maanpuolustuksen pariin on vahvempi. Reserviläistemme puolustustahto on korkealla, tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on maailman huippuluokkaa.

– Suomalaiset ovat toimen kansaa; tästä kertoo se miten aktiivisesti maanpuolustuskursseille on haluttu osallistua. Myös kotivara-ajattelu on palautettu mieliin.

”Kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin on vahva ja upea asia”

Antti Kaikkonen sanoo, että maanpuolustustahto on monen tekijän summa.

– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että koemme Suomen olevan hyvä, puolustamisen arvoinen maa.

– Lisäksi Puolustusvoimiemme toiminnassa näkyy suomalainen tasa-arvon periaate. Jokaista rivisotilastakin arvostetaan. Se näkyy toiminnassa monin tavoin varusteita myöten. Tässä on isoja eroja vaikka itänaapuriimme.

Yleinen asevelvollisuus tekee Puolustusvoimia tutuksi suomalaisille. Siksi Kaikkosen mukaan kiinnittyminen Puolustusvoimiin yhdistää suomalaisia toisin kuin sellaisissa maissa, joissa puolustuksesta vastaa palkka-armeija.

– Kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin on vahva ja upea asia. On tärkeää, että tämä luottamus säilyy vankkana.

Hänen mukaansa tähän liittyy oleellisesti suomalaisen yhteiskunnan kokeminen puolustamisen arvoiseksi.

– Siihen kuuluu se, että kaikkein heikoimmistakin pidetään huolta.

Uskonnollinen tilanne Suomessa muuttuu jatkuvasti samalla kun uskonnottomien ääni kovenee.

– Puolustusvoimilla on valmiudet huomioida monikulttuurisuus ja eri kulttuureista tulevat sotilaat ja toimia yhdessä.

– Puolustusvoimat edistää yhdenvertaisuutta. Uskonnonvapauden kaksi puolta, positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus, huomioidaan ja niitä kunnioitetaan. Puolustusvoimat ei tilastoi tai luokittele ihmisiä uskonnon mukaan.

– Itselläni ei ole ajatuksia heikentää Puolustusvoimien kirkollista työtä, saati poistaa sitä. Sille on paikkansa jatkossakin.

Kenttäpiispa Pekka Särkiön kautta ei jatkettu eroikään asti. Kausi päättyy tammikuun lopussa.

– Puolustusvoimat valmistelee asiaa parhaillaan. Julkaisemme suunnitelmallisen julkisen rekrytoinnin lähiviikkoina.

Valintaprosessi kestänee rekrytoinnin aloittamisesta haastatteluineen noin 2–3 kuukautta.

– Tavoitteemme ja odotusarvomme on, että keväällä Puolustusvoimissa on kenttäpiispa palveluksessa. Mahdollisen lyhyen väliajan tulemme toteuttamaan sijaisuusjärjestelyin.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Antoisia lukuhetkiä!