Kirkkokuorot eivät ole ainoastaan jumalanpalveluksissa palvelevia kuoroja, vaan yhteisöjä, jotka elävät omaa elämäänsä. Niissä koetaan onnistumista ja yhteenkuuluvuutta.

Kanta-Loimaan seurakunnan kirkkokuoro on jo 96 vuotta vanha ja tietoinen historiastaan. 2000-luvun alussa se oli vähällä hiipua.

– Kun tulin kanttoriksi Kanta-Loimaalle, kuorolaisia oli neljä. He olivat todella sitoutuneita ja osa heistä on vieläkin mukana. Pikkuhiljaa jäsenmäärä on kasvanut ja nyt laulajia on 26, kuoronjohtaja Melisa Stevanovic kertoo.

Paikkakuntalaisista koostuvan kirkkokuoron laulantaa on kuultu muuallakin kuin Loimaan lakeuksilla. Ei siksi, että se olisi kuulaasti soiva eliittikuoro, vaan koska sen innostuneessa tekemisessä on jotain tarttuvaa.

Elonkorjuun aikaan toteutunut juttutuokio muutamien kuorolaisten ja energisen kuoronjohtajan kanssa paljastaa, miksi kuoro yhä on elinvoimainen ja uudistuva. Yksi syy on iltateessä.

Tunnuslauluna Jumalan hullut

Syyskauden ensimmäiseen kokoontumiseen tulee uusi kuorolainen. Äskettäin paikkakunnalle muuttanut Tanja Takala-Tuohimäki löysi ihmisiä laulamassa villasukat jalassa. Onpa rentoa porukkaa, hän ajatteli ja pyysi päästä mukaan.

– Ajattelin, että tämä olisi loistava tapa tutustua paikkakunnan ihmisiin, hän sanoo.

Kuorolaiset kertovat vuoron perään myönteisiä asioita porukasta, joka on kuin yhtä perhettä. Kuoroharjoitukset ovat viikon kohokohta.

– Tämä on kekseliäs porukka, mielikuvitusta on runsaasti, sopraano Sointu Venäläinen sanoo.

Kekseliäisyys ilmenee paitsi lauluvalinnoissa myös sosiaalisessa toiminnassa, jota kuoro vaalii. Perjantai-illan harjoitukset aloitetaan nykyään iltateellä, johon leivotaan vuoroin tarjoilemiset. Tämä ei kuitenkaan vie aikaa itse lauluharjoituksilta, koska aloitusta aikaistettiin.

– Saatamme heittäytyä hullutteluun, eikä me kainostella. Tunnuslauluksemme on muodostunut Pekka Simojoen laulu Jumalan hullut, kuorolaiset kertovat.

Kirkkokuoron ohjelmisto vaihtelee reippaista gospeleista perinteiseen klassiseen. Kuoronjohtaja pyrkii valitsemaan ohjelmiston kuorolaisten vahvuuksien mukaan.

– Johtaja saa puserrettua meistä sen parhaan mehun käyttämällä mielikuvia. Kiva olla turvallisissa käsissä, tenoria laulava Aimo Peuralahti kehuu.

– Jumalan kunniaksi halutaan laulaa ja yhdessä rivissä ylistää, alttoa laulava Johanna Tiiri sanoo.

Kanta-Loimaan kirkkokuoroa johtaa Loimaan seurakunnan entinen kanttori Melisa Stevanovic. Nykyään hän toimii sosiaalipsykologian tutkijana Tampereen yliopistossa.
Kuva: Kaj Aalto

Silmiin syttyy säihke

Sosiaalista toimintaa organisoi kuoroyhdistyksen puheenjohtaja Heini-Sisko Borra. Hän käy itsekin uskollisesti harjoituksissa.

– Haluan omalta osaltani ylläpitää hyvää henkeä, jotta ihmiset kokisivat olevansa tervetulleita ja että heillä olisi hyvä olla, Borra kertoo.

Kirkkokuoro on lujittanut yhteishenkeä tekemällä matkoja muun muassa Hampuriin, Tarttoon ja lähiseudun seurakuntiin. Kuorolaisten täyttäessä pyöreitä, heitä juhlitaan erilaisin tempauksin.

Borra äityy myös kehumaan ”huikean hyvää” kuoronjohtajaansa, Sibelius-Akatemiasta valmistunutta kirkkomuusikkoa.

– Melisa on johtanut kuoroa menestyksekkäästi ja se on huomattu tällä seudulla.

Melisa Stevanovic kertoo johtavansa kuoroa mahapalkalla. Leivonnaiset kuten juustocroissantit ovat mukava palkkio Helsingin ja Tampereen yliopistoissa päivätyötään tekevälle entiselle kanttorille.

– Olen iloinen, että minulla on edelleen mahdollisuus tehdä tätä kaikkein kivointa kanttorin työssä.

Häntä motivoi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuva harrastus, jossa on hienoja haasteita.

– Mistään en saa enempää kiksejä kuin siitä, että ensin laulu kuulostaa huonolta, ja sitten keksin jonkun tietyn asian, jolla se yhtäkkiä alkaa kuulostaa paremmalta.

Kun kuorolaisetkin huomaavat tämän, heidän silmiinsä syttyy säihke, joka on parasta palautetta kuoronjohtajalle. Amatöörikuorojen kanssa Stevanovic kertoo kokevansa näitä hetkiä erityisen paljon, koska haasteet ovat kovia.

– Harjoitusten jälkeen porukka jää yhdessä hehkuttamaan onnistumista ja siitä tulee muisto, joka jää varastoon: Hei, elämä on hienoo!

Heini-Sisko Borra (vas.) ja Leena Ruohonen nauttivat kuorossa laulamisesta.
Kuva: Kaj Aalto

Koronapaineista juhlakonserttiin

Korona-aikana haasteet olivat yhtäkkiä toisenlaisia. Kuoro ei saanut kokoontua ja harjoituksia yritettiin pitää videoyhteyksien kautta. Opiskeltiin YouTubesta Zoomin käyttöä ja perustettiin joka stemmalle WhatsApp-ryhmä.

– Siitä tuli haastetta potenssiin sata. Jotkut sanoivat, ettei se ikinä toimisi. Yhdessä laulamisen ilo puuttuu. Sanoin, että kannattaa nähdä se vaiva, jotta päästään nopeammin uusiin lauluihin kiinni sitten kun taas kokoonnutaan yhteen, Stevanovic kertoo.

Suunnitteilla oli kuoron 95-vuotiskonsertti. Muutaman viikon mittaiseksi kuviteltu sulku jatkuikin paljon pidempään. Konsertti toteutui vasta helatorstaina 2022. Se oli 95+1-konsertti, jossa mukana oli myös lapsikuoro Päivänkakarat.

Kuorolaiset olivat harjoitelleet ahkerasti, ja kun vihdoin päästiin koolle, kappaleet olivat kuoronjohtajan mukaan jo hyvässä jamassa. Konsertti kokosi paljon väkeä pienen kylän kirkkoon. Viesti oli selvä: elämä jatkuu ja kuoro laulaa. Myös tulevaisuuden toivot olivat mukana.

Kymppisynttärit Hesburgerissa

Lapsikuoro Päivänkakarat on toiminut 10 vuotta. Se syntyi, kun lasten harrastusmahdollisuudet alkoivat huolettaa Borran perhettä.

– Olen itse saanut laulaa lapsi- ja nuorisokuoroissa seitsemän vuotta. Sillä oli tosi iso merkitys. Halusimme seudun lapsille oman kuoron. Ensimmäisenä keväänä laulamassa oli yli 30 lasta, Heini-Sisko Borra kertoo.

Hän johtaa lapsikuoroa yhteistyössä kirkkokuoron johtajan kanssa. Kymppisynttäreitä juhlittiin Hesburgerissa, jossa kaikuivat lasten laulut. Sitä ennen oli laulettu yhdessä aikuisten kanssa kirkossa.

Gospel Helsinki piti joulukonsertin Temppeliaukion kirkossa vuonna 2019 juuri ennen koronaa. Kahdesti siirtynyt 20-vuotisjuhlakonsertti järjestetään Helsingin Musiikkitalossa nyt 9.10.
Kuva: Tuomo Björksten

Gospel Helsinki on Hengellisen elämän tyyssija

Helsingissä Töölön seurakunnan piirissä toimiva yhteiskristillinen gospelkuoro Gospel Helsinki on niittänyt mainetta muun muassa Gospelia kaikille -projektillaan ja tasokkailla esityksillään. Kuoro on joutunut siirtämään koronarajoitusten takia 20-vuotisjuhlakonserttiaan kahdella vuodella. Sen on määrä toteutua lokakuun alussa.

Gospel Helsinki 20 vuotta -juhlakonsertti järjestetään kunnianhimoisesti 1700-paikkaisessa Helsingin musiikkitalossa sunnuntaina 9.10. Musiikkitalon vuokraaminen on iso panostus ja kustannukset sen mukaisia.

Juhlakonsertista halutaan tehdä kokonaisvaltainen elämys, jossa kuoron historia näkyy ja kuuluu kuvan, äänen ja tanssin välityksellä. Ison kuoron ja bändin lisäksi mukana ovat popkantelevirtuoosi Ida Elina sekä vanhan musiikin yhtye Lumen valo. Täysimittaisessa konsertissa on myös väliaika.

– Kuoro ei ole vain musiikkia. Gospel Helsinki on hengellisen elämän tyyssija, kuoronjohtaja Nina Pakkanen sanoo.

Kesäkuussa pidetty kuoroleiri oli kuin ”virvoittava vesilähde” koronakurimuksen jälkeen. Se on antanut virtaa siirtyneen juhlakonsertin toteutukseen.

Kuoron olemusta viime aikoina pohtinut Pakkanen kuvaa kuoroa siunauksen välittäjäksi.

– Gospel Helsingin tehtävä on välittää Jumalan rakkautta ja evankeliumin ilosanomaa kaikille. Yhdessä haluamme edistää ihmisten, kansojen ja kulttuurien yhteyttä sekä ihmisten välistä rakkautta ja tasa-arvoa.

Laulamisen iloa raakkuen

Siinä missä Gospel Helsinkiin valitaan laulajat laulukokeella, Kallion seurakunnassa on ”laulutaidottomien” kuoro nimeltä Raakkujat. Se kokoaa riveihinsä niin viitosen laulajat kuin satakieletkin. Pääsyvaatimuksena on vain paikalle saapuminen.

Seurakunnan Kuorolaulukoulu Raakkujissa perehdytään hengitystekniikkaan ja laulamiseen tosimielellä, mutta pilke silmäkulmassa kanttori Eeva-Liisa Malmbergin johdolla.

Kuoroista on moneksi, mutta kaikissa voi kokea laulamisen iloa.

Alavan seurakunnan lapsikuorolaiset esiintyvät toukokuussa 2022 Kuopion seurakuntien Riemu-festivaaleilla Kuopion kauppatorilla.
Kuva: Annette Kärppä-Leskinen

”Lapsikuorot ovat kokonaisvaltaista kasvatustyötä”

Kuopion Alavan seurakunnan kanttori Leila Savolainen on ohjannut yli 30 vuotta seurakunnan lapsikuoroja osana lasten iltapäivätoimintaa. Jokaiset treenit aloitetaan pienellä, terveellisellä välipalalla.

– Kuorot ovat kokonaisvaltaista kasvatustyötä. Lapset ovat hentoja taimia ja kaipaavat aikuisen läsnäoloa. Usein oveen koputellaan jo puoli tuntia ennen harjoitusten alkua. Lapset tulevat halaamaan ja laittavat viestejä lomillakin.

Savolainen ohjaa kolmea eri lauluryhmää kahdella eri alueella. Laulajat ovat 1.–7.-luokkalaisia. Nuorempanakin pääsee mukaan, jos osaa lukea. Lisäksi yläkouluikäisille on bänditoimintaa ja oma lauluporukka.

– Musiikki on upea asia, enemmän kuin sanat. Se menee sielun syövereihin. Kuorot pitävät lapsia ja heidän perheitään kiinni seurakuntayhteydessä. On ihana ajatella, että Jumala on tässä mukana. Perimmäinen tavoitteeni on, että lapsille syntyisi elämänmittainen luottamus Jumalaan.

Kuorojen kautta lasten ääni kuulu konkreettisesti seurakunnassa. Alavan seurakunnassa lapsikuorot esiintyvät paitsi perhekirkoissa ja perhepäivissä usein myös tavallisissa jumalanpalveluksissa. Lisäksi ne keikkailevat jatkuvasti vanhainkodeissa.

– Lasten musisointi syventää, raikastaa ja vapauttaa monia tilanteita. Koska lasten maailmassa musiikki ja liike kuuluvat saumattomasti yhteen, ideoimme usein lasten kanssa kertosäkeisiin pieniä koreografioita, Savolainen kertoo.

Savolaiselle on tärkeää valita lapsille lauluja, jotka ovat elämänmyönteisiä ja luovat uskoa Jumalaan ja tulevaisuuteen.

Hän iloitsee myös mahdollisuudesta pitää alakouluissa kanttorin virsitunteja. Alle kouluikäiset puolestaan pääsevät kirkkomusiikkikylpyyn perhekerhon ohjatuissa musiikkihetkissä.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Laulun voima: Kanta-Loimaan kirkkokuoro on rento yhteisö, yhteiskristillinen Gospel Helsinki edistää rakkautta ja tasa-arvoa