Uutuus­kirja kertoo: Tuomo Mannermaan Luther-koulu vei suomalaista teologiaa uusiin korkeuksiin

Uusi historiikki ja analyysi professori Tuomo Mannermaan elämäntyöstä Luther-tutkimuksessa ja hänen luomansa koulukunnan kehityksestä, ajattelusta, henkilöistä ja merkityksestä on tärkeä suomalaisen teologisen tutkimushistorian yhden alueen perusteos.

Jokainen teologiaa useamman vuosikymmenen ajan seurannut voi muistaa sen mielenkiinnon, joka 1970-luvulta alkaen kohdistui Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Tuomo Mannermaahan (k. 2015) ja hänen tulkinnoistaan kasvaneeseen suomalaiseen Luther-tutkimukseen – Tuomo Mannermaan kouluun.

Mannermaan koulun tarinan monine eri ulottuvuuksineen ovat nyt kirjoittaneet uuteen tutkimukseen Läsnäoleva Kristus. Tuomo Mannermaan koulu teologian ja kirkon asialla (Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura 2022) Kari Kopperi ja Risto Saarinen.

Lutherin ajattelu nousi unohduksista

Tuomo Mannermaan Luther-koulu muodostui teologiseksi voimanpesäksi, joka tuotti vuosikymmenien mittaan useita Luther-väitöskirjoja ja ylipäätään nosti Martti Lutherin ajattelun vuosikymmenien tietynlaisesta ”unohduksesta” taas teologisen ja kirkollisen keskustelun parrasvaloihin.

Vankan tutkimuksen sisältö on ryhmitelty lukijaystävällisesti seitsemään kronologiseen päälukuun, jotka jakautuvat sisällöllisesti ja temaattisesti moniin kappaleisiin. Edelliset ovat ”Luterilaisuus avarassa maailmassa”, ”Luther-projekti lähtee liikkeelle”, ”Kirkon uudistusten teologia”, ”Tutkimuksen ja ekumenian taistelurintamat”, ”Kirkolliset ja akateemiset vaikutukset”, ”Valtavirtaa ja kirkollisia haasteita” sekä ”Tilinpäätös”.

Kirja kertoo, miten kaikki alkoi. Mannermaa ei tutkijana ollut alun perin Luther-orientoitunut, mutta Lauri Haikolan viranhoito ja venäläisneuvottelut johdattivat häntä kohti reformaattorin ajattelua.

Ensimmäinen uuden Luther-tutkimuksen airut oli Mannermaan tutkimus In ipsa Fide Christus adest (1979). Muutamia vuosia sen jälkeen seurasi suurta huomiota herättänyt teos Kaksi rakkautta (1983). Siinä Mannermaa lanseerasi ”suomalaisille tuntemattoman Lutherin ajattelua”, jossa asetetaan niin sanottu ristin teologia hyvin keskeiseen asemaan. Kultainen sääntö ja Kristuksen läsnäolo uskossa avaavat ihmisen mielen toteuttamaan lakia rakkaudellisesti, uutuuskirja kertoo.

Mannermaa piti ensi kirjojensa jälkeen pitkiä julkaisutaukoja, mutta aikanaan tekstiä taas syntyi. Vähitellen soihtu siirtyi oppilaille.

Mannermaan ja hänen oppilaidensa muodostaman tutkijayhteisön kehitykselle oli merkittävää, että Mannermaa ystävystyi katolisen Luther-tutkijan Peter Mannsin kanssa. Manns johti 1980-luvulla useiden vuosien ajan Mainzin ekumeenista instituuttia ja pystyi järjestämään monille suomalaisille Luther-väitöstutkijoille mahdollisuuden työskennellä siellä.

Mannermaa oli kirkollinen vaikuttaja

Tuomo Mannermaa oli akateeminen teologi, mutta sellaisena myös pappien kouluttaja ja kirkollinen vaikuttaja. Jo 1970-luvulla hän vaikutti siihen, että Suomen kirkko jäi Leuenbergin konkordian ulkopuolelle. Sittemmin hän muutti kantaansa naisten pappeuteen, tullen 1980-luvun puolessavälissä sen kannalle.

Läsnäoleva Kristus kertoo ja analysoi, miten Mannermaa sekä sittemmin hänen kollegansa ja oppilaansa vaikuttivat monien kirkon sisäisten ja myös ekumeenisten asioiden uudelleen ymmärtämiseen ja muotoutumiseen – paraatiesimerkkinä jälkimmäisistä Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista.

Mannermaan koulun hahmottamat ja tässä kirjassa kirkastetut Lutherin teologiset ydinkohdat uskossa läsnä olevasta Kristuksesta, reaaliusko, ristin teologia, uskon ja rakkauden keskeisyys ja efektiivisen pelastuskäsityksen ekumeeninen merkitys katolisen teologian suuntaan ovat usein langenneet Suomen kirkossa ja sen työssä hyvään ja uudistuvaan maaperään. Kirkossa ja herätysliikkeissä on aina ollut myös tätä teologiaa karsastava oppositio.

Kuten jo todettua, Mannermaan koulun Luther-tulkinnat herättivät ulkomailla ansaittua huomiota. Saksalaisten protestanttisten teologien joukossa suomalaisten ideoita ja löytöjä ei kuitenkaan ole yleensä omaksuttu tai nielty purematta – ainakaan toistaiseksi. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa mannermaalaisten tutkijoiden on ollut helpompi löytää yhteistä kaikupohjaa Lutherin-tulkinnoissaan.

Tuomo Mannermaa vuonna 1982. Kuva: Kotimaan kuva-arkisto

Mannermaan koulu tuotti piispoja

Mannermaan koulun työn merkitys on ollut merkittävän suuri paitsi teologialle, myös kirkolle. Koulun piiristä on noussut professoreita, piispoja ja muita vaikuttajia. Muutaman kymmenen suomalaisen Luther-tutkijan joukko pysyi kirjan mukaan erilaisista taustoistaan ja mielenkiintonsa kohteista huolimatta teologisissa ja kirkkopoliittisissa kysymyksissä 2010-luvulle saakka pohjimmiltaan melko yhtenäisenä. Vasta keskustelu avioliitosta on jossain määrin jakanut rintamaa.

Tuomo Mannermaan Luther-koulun vaiheet käydään Kopperin ja Saarisen teoksessa tarkasti ja moniulotteisesti analysoiden läpi. Kirjan erityisenä ansiona voidaan pitää suomalaisen Luther-tutkimuksen sitomista osaksi globaaleja teologisia ja kirkollisia virtauksia: suomalainen tutkimus oli omaleimaista, mutta missään umpiossa se ei kasvanut.

Mannermaan koulua koskevana kattavana, monipuolisena ja mielenkiintoisena analyysina Kopperin ja Saarisen kirja on alan uusi ja ohittamaton perusteos. Mutta varsinkin nuo ajat kokeneille se on myös hyödyllinen muistin virkistys: miten monet asiat julkisuudessa menivätkään, mitä mistäkin sitten seurasi. Läsnäoleva Kristus on välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää viime vuosikymmenien suomalaisen teologian ja kirkollisen elämän leikkauspintoja ja erilaisia kehityskulkuja.

Uuden suomalaisen Luther-tutkimuksen komea kaari alkoi nousta 1970-luvun lopulla kohoten teologisiin ja ekumeenisiin korkeuksiin. Kirjoittajien mukaan 2010-luvulla koulun suosio alkoi kirkossa jossain määrin hiipua.

2020-luvulle tultaessa Luther-tutkimusta toki tehdään edelleenkin, mutta muuttuneissa diskursseissa ja uusien tutkijapolvien uusissa kysymyksenasettelussa. Luther ei ole teologiassa loppuun käsitelty.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkon juhlat Tampereella siirtyvät vuodella jääkiekon tieltä – niitä vietetään toukokuussa 2024
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: Kirkollinen tapa­kulttuuri muuttuu, koska sen täytyy

Ei näytettäviä viestejä