Jos kristillistä uskoa jokin täysin omaleimainen piirre luonnehtii, on hyvä kandidaatti epäilemättä oppi kolmiyhteisestä Jumalasta. Siis Jumalasta, joka on yksi olemus mutta samalla kolme persoonaa.
Tälle ainutlaatuisuudelle vetää vertoja myös Jeesuksen kaksiluonto-oppi: Hän on samalla kertaa tosi Jumala ja tosi ihminen. Vaikka Jeesuskin on kristitylle Lunastaja ja Sovittaja ja ainoa lajiaan, ”sijoitusta” kristillisen uskon täysin uniikkien ilmiöiden listalla pienentää pikkuisen se, että uskontojen laajassa historiassa tunnetaan eräitä muitakin Jumalan pojiksi julistettuja tai julistautuneita.
Puhumattakaan puolijumalista ja vastaavista merkillisyyksistä.
Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kuten tunnettua, kolminaisuusoppia ei Raamatusta sellaisenaan voi löytää. Mutta kyllähän se siellä on, perusteissaan sekä viittauksina ja kätkettynä, inspiroitujen pyhän tekstin kirjoittajien kynästä lähteneenä.
***
Ensimmäisten kristittyjen uskoon kuului kokemus Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Ja jos varsinaisen teologisen opin kehittämiseen lopulta tarvittiinkin antiikin kirkolliskokouksien isien viisautta ja kreikkalaista filosofiaa, ei sellainen tee raamatullisuutta tyhjäksi.
Kolminaisuusoppi on silti vaikea teologinen oppi. Käsi pystyyn, joka sen järjellään perinpohjaisesti ymmärtää, yli vanhojen kirkolliskokouksien sanoituksen.
Samalla Pyhä Kolminaisuus on kuitenkin kristinuskolle täysin välttämätön dogmi, mysteeri, jota ilman kristinusko muuttuu väistämättä joksikin muuksi. Luoja, Jeesus – tuo suuri elämän opettaja – tai Henki yksinään ja erikseen eivät ole kristinuskon Jumala.
Joidenkin vuosien takaisilla Lähi-idän-retkilläni huomasin, miten vaikea asia kolminaisuusoppi on esimerkiksi muslimeille. Osa heistä uskoo vilpittömästi kristittyjen uskovan kolmeen Jumalaan. Siltä kristinusko voi näyttää myös muiden suurten maailmanuskontojen edustajille, tosin aina eri tavoin tulkittuna.
***
Mutta juuri Pyhä Kolminaisuus varmistaa kristinuskon monoteistisuuden – samalla Kolminaisuus silloittaa sitä Jumalan ja ihmisen maailmojen välistä kuilua, joka eri uskonnollisissa järjestelmissä on aina yritettävä jotenkin ylittää. Jumala on transsendentti, mutta kristinuskossa hän on luonut kaiken ja tullut ihmiseksi, paimentaen vielä kirkkoaan Hengen voimassa. Tämä on rakkautta ihmistä kohtaan.
Aikamoista, maailman uskontojen meressä.
Pyhä Kolminaisuus ei kenties ole asia, jota sananselittäjät erityisesti odottavat. Mutta Salatun Jumalan tahdon selittäjänä kolminaisuusoppi ja sen tulkit ovat paljon vartijoina.
Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja, joka ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä