Jarmo Kokkonen.
– Rippikoululla on vahva asema ja sen työntekijöiden ammattitaitoa ja asiantuntemusta arvostetaan. Vaikka ongelmat ovat yksittäistapauksia, niitä ei pidä hyväksyä, Kokkonen sanoo.
Tällä viikolla Tornion seurakunnassa käsiteltiin rippikoulun opetuksen ylilyöntejä. Piispa Samuel Salmen johdolla käydyissä keskusteluissa työntekijät ja rippikoululaisten vanhemmat saivat tapauksen loppuun käsitellyksi.
Kokkosen mielestä vanhempien valveutuneisuus ylipäänsä on hyvä asia.
– Jos jokin hälytyssignaali alkaa soida, vanhemmat nousevat helposti takajaloilleen. Se osoittaa huolenpitoa nuorista ja rippikoulun oloista. Julkisuus ja sosiaalinen media osaltaan merkitsevät, että työntekijöillä ei ole varaa minkäänlaisen ylimielisyyteen opetustaan ja nuoria kohtaan. Epäkohtia ei saa painaa villaisella, silloin tilanne kriisiytyy.
Kokkosen mukaan tutkimukset kertovat, että joka kymmenes nuori on kokenut rippikoululeirissä jotain epämiellyttävää. Asia voi liittyä muuhunkin kuin opetukseen, esimerkiksi kaverisuhteet voivat olla solmussa.
– Luku on silti suuri, eikä sitä pidä sivuuttaa olan kohautuksella, että 90 prosenttia on kuitenkin tyytyväisiä.
Ylilyönteihin syyllistyvillä usein jo aiemmin ongelmia nuorten kanssa
Kokkonen ei hyväksy rippikouluopetukseen minkäänlaisia ylilyöntejä ja katsoo, että seurakunnissa rippikoulupappien esimiesten täytyy ennakoida, jos papilla on ongelmia nuorten kanssa työskentelyssä. Seurakunnilta edellytetään laatua ja ammattitaitoa.
– Nuorten kanssa työskentely leirillä ei ole helppo laji. Usein niillä papeilla, jotka sortuvat rippikouluissa ylilyönteihin, on ollut nuorten kanssa ongelmia jo entuudestaan. Nämä ongelmat eivät poistu itsestään, vaan pappien esimiehillä on velvollisuus käydä pulmat läpi työntekijän kanssa. Muuten opettajan epävarmuus vain kasautuu, Kokkonen sanoo.
Hänen mukaansa ongelmat nousevat siitä, jos opettaja ei kuuntele eikä kunnioita oppilaita, vaan teilaa heidän mielipiteensä tai kritiikkinsä. Nuoret myös osaavat provosoida, mutta opettajan täytyy kestää se.
– Opettajan on oltava koko ajan hereillä, sillä kommunikointi nuorten kanssa on herkkä laji.
Nuoren koettava hyväksyntä aikuisen ja Jumalan silmissä
Rippikouluopetuksen sisältö ja rakenne nojaa piispainkokouksen 2001 hyväksymään opetussuunnitelmaan
Elämä–usko–rukous
. Ohje löytyy netistä pdf-versiona. Kokkosen mukaan jokaisen rippikouluopettajan pitää kerrata ja sisäistää se.
Ohjeistuksen mukaan opettajan pitää tehdä koko ajan itsearviointia, antaa ja ottaa vastaan palautetta ja kuunnella myös vanhempien odotuksia. Keskeistä on ”auttaa nuorta vahvistumaan rakkaudessa lähimmäisiinsä”.
– Rippikoulussa on keskeisintä kunnioituksen ilmapiiri, jossa nuori kokee olevansa hyväksytty sekä aikuisten että Jumalan silmissä sellaisena kuin hän on, Kokkonen tiivistää.
Lue myös: Riparilaisen äiti: Tämä asia on sovittu
Piispa Salmi Torniossa: Kirkon opetuksesta ei saa poiketa rippikouluopetuksessa
Tornion helvettiopetus ei ole aiheuttanut peruutuksia seurakunnan rippikouluihin