Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen saarnasi Helsingin yliopiston avajaisjumalanpalveluksessa maanantaina.
– Kaikista sodan kuvista viime kuukausilta ehkä järkyttävimpiä ovat olleet satojen ihmisten joukkosurmat, kokonaisten kylien ja sen kaikkien asukkaiden tuhoamiset ja toisin uskovien ristiinnaulitsemiset Pohjois-Irakissa ja Syyriassa, Antti Pentikäinen aloitti.
Ekumeeninen jumalanpalvelus järjestettiin Helsingin tuomiokirkossa.
Pentikäinen sanoi pitävänsä todennäköisenä, että Islamilaiseksi valtioksi julistautuneeseen terroristijärjestöön liittyvät ongelmat muuttuvat kotoperäisiksi enemmin tai myöhemmin.
Hän otti kantaa myös Gazan tilanteeseen.
– Gazassa siviilit ovat taas kerran joutuneet maksamaan yhä jatkuvan vihanpidon sietämätöntä hintaa menetettyinä rakkaina, tuhottuina koteina ja loputtomana eristyksenä, jonka toivottomuutta niiden, jotka alueella eivät ole käyneet, on hyvin vaikea edes ymmärtää.
Kirkon Ulkomaanapu etsi käsiinsä keväällä Mogadishussa lähes sata entistä Al Shabaabin islamistitaistelijaa. Häkellyttävää oli, että 95 prosenttia haastatelluista kertoi liittyneensä terroristijärjestöön sen vuoksi, että he kokivat Islamin olevan hyökkäyksen kohteena.
– Kolme vuotta aikaisemmin vastakkaiseen johtopäätökseen päätyi norjalainen mies, jonka kirjoittaman manifestin mukaan Islam uhkasi Eurooppaa ja länsi oli liian lepsu sen torjumisessa.
– Monet konservatiiviset kristityt Suomessakin pelkäävät samaa. Gazan sodan yhteydessä Islamilaisen valtion väkivaltaa esiteltiin perusteena Israelin pommituksille. Kirkon Ulkomaanapua, joka on kaikkien sotien yhteydessä pyrkinyt lievittämään siviilien hätää, puolestaan syytettiin terroristien tukemisesta ja veljeilystä muslimien kanssa, koska rakennamme rauhanvälitysverkostoa yhdessä heidän kanssaan. Ääripäät tuntuvat ruokkivan toisiaan. Uskonnollisten ihmisten pelko vierautta kohtaan ja into tuomita muita lisää vastakkainasettelua.
Pentikäinen totesi, että tällöin jää kuitenkin huomaamatta, että Al Shabaabin tai ISIS:sen uhreiksi päätyi useimmin toisia muslimeja.
Tekstin aiheena olivat Jeesuksen sanat Vuorisaarnasta: Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin.
– Tämä on jäänyt huomaamatta Israelin miehityspolitiikkaa ja ylimitoitettua väkivaltaa tukevissa kristillisissä ryhmissä.
Pentikäinen totesi, että uskonnon väkivaltaisen tulkinnan ensimmäisiä uhreja ovat aina oman ryhmän piristä ne jäsenet jotka yrittävät puhua järkeä.
Pentikäinen kertoi, ettei Jeesus suostunut väkijoukon toivomaksi miehityksen lopettajaksi. Nasaret oli miehitetty kaupunki aikana, jona tekstin sanat lausuttiin. Jeesus, Nasaretin mies näki kyllä sorron ja lupasi vapautta ja oikeutta.
– Jonkin vanha lakkaa uusi alkaa. Kohta kohdalta hän käy läpi entisen opetuksen: kumoaa, muuttaa tai tiukentaa tulkintaa. Uutta aikaa hän kuvaa kuin ahtaana porttina, joka pitäisi löytää ja josta päästä läpi. Tätä kristilliset ryhmät ovat kautta aikojen selittäneet omien sääntöjensä noudattamisen perusteena. Portista avautuva kaita tie on kuvattu kamppailuna, kieltäytymisinä, kilvoitteluna. Jonain, joka pitäisi itse suorittaa. Näin väärin uskonnolliset ihmiset ymmärtävät itse uskonnonkin.
– Nasaretin mies näkee senkin toisin. Juuri se ei ole johtanut mihinkään. Juuri sen onkin tarkoitus jäädä. Ja piirtää eteen armolla rakennetun tien, ihmeen, jolla omalla suorituksella ei ole enää merkitystä. Se tulee luoksesi, juuri siksi, että emme suoriudu. Ja lohduttaa. Joka tälle tielle kaipaa, saa lohdutuksen. Siksi synnit tälläkin hetkellä saa uskoa anteeksi. Ole vapaa, Antti Pentikäinen saarnasi.
Pentikäinen on Helsingin yliopiston hallituksen jäsen.