YK:n 28. ilmastokokous on meneillään Dubaissa Arabiemiraateissa. Se alkoi eilen 30.11. ja kestää 12.12. saakka.

Suomen Lähetysseuran tavoitteena on, että Dubain ilmastokokous lisää tukea köyhille maille ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumista varten.

– Ilmastonmuutos lisää eriarvoisuutta ja nakertaa kehittyvien maiden kasvun edellytyksiä. Sopeutumistoimet ovat lääke näitä kehityskulkuja vastaan. Tarpeet sopeutumiselle eivät ole vähenemässä, päinvastoin, sanoo Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija, maantieteen dosentti Niko Humalisto Lähetysseuran tiedotteessa.

Sopeutumisen ohella kokouksessa päätetään rahastosta, joka korvaa ilmastotuhoja. Kamppailua käydään siitä, ketkä ovat erityisen haavoittuvia ja siten oikeutettuja vastaanottamaan tukea ilmastokriisistä selviämiseen ja keillä taas on velvollisuus sitä maksaa.

– Rahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti köyhien maiden pienviljelijöille, alkuperäiskansoille ja vammaisille ihmisille, jotka ovat kiistattomasti ilmastokriisin häviäjiä. Nykytilanteessa kehittyvät maat kilpailevat siitä, kuka on haavoittuvimmassa asemassa. Vaihtoehtona keskusteluja hidastavalle kamppailulle olisi, että tiukkojen maakategorioiden sijaan keskitytään todistetusti heikossa asemassa olevien ihmisryhmien tukemiseen, Humalisto sanoo.

YLLÄTTÄEN YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa saavutettiin heti ensimmäisenä kokouspäivänä sopu köyhien maiden tueksi suunnatun ilmastorahaston rahoituksesta. Rahastosta tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita esimerkiksi tulvien ja hirmumyrskyjen kohdatessa. Asiasta kertoo muun muassa Yle.

Uuden rahaston perustamisesta päätettiin köyhien maiden vaatimuksesta Egyptin ilmastokokouksessa jo vuosi sitten, mutta silloin ei päästy sopuun siitä, mitkä maat rahastoa rahoittavat.

Ilmastorahoitusta on pidetty tähän asti perinteisten teollisuusmaiden velvoitteena. Niko Humaliston mukaan luokittelu maksajista ja vastaanottajista perustuu vuonna 1992 vallinneeseen tilanteeseen, jonka parasta ennen -päivämäärä on jo umpeutunut. Esimerkiksi monilla Arabian niemimaan valtiolla henkeä kohti laskettu BKT on nykyisiä lahjottajamaita suurempi.

Nyt ilmastokokouksen isäntämaa ja kehittyviin maihin lukeutuva Arabiemiraatit sitoutui antamaan rahastoon 100 miljoonaa dollaria.

Myös Saksa sitoutui laittamaan rahastoon 100 miljoonaa dollaria. Yhteensä EU-maat laittavat rahastoon 225 miljoonaa. Rahoittajien joukossa ovat myös Japani, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Suomi ja EU ajavat kokouksessa fossiilisista polttoaineista luopumista sekä uusiutuvan ja puhtaan energiatuotannon lisäämistä.

SUOMEN, RUOTSIN ja Tansanian evankelis-luterilaiset kirkot sekä Suomen Lähetysseura järjestävät lauantaina 9.12. Dubain ilmastokokouksessa sivutapahtuman, jossa käsitellään oikeudenmukaista siirtymää päästöttömään yhteiskuntaan ja kirkkojen roolia esimerkin näyttämisessä.

Tapahtuma Pathways to Just Transition – leading by the example by the churches of Finland, Sweden and Tanzania järjestetään Suomen paviljongissa, ja se alkaa Suomen aikaa kello 15. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä.

Suomessa ja Ruotsissa kirkot ovat kehittäneet ilmastostrategioita määrätietoisesti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030.

– Kirkon tavoite hiilineutraalisuudesta on kunnianhimoinen. Kirkolla on oma ilmasto-ohjelma ja ympäristöjärjestelmä, ja ilmastotyö on yksi kirkon kärkihankkeista. Tavoitteiden seurannassa ja todentamisessa tehdään yhteistyötä järjestöjen ja tutkimuslaitosten, esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen kanssa, sanoo Hiilineutraali kirkko 2030 -kärkihanketta vetävä yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija, rovasti Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta Kirkon viestinnän tiedotteessa.

Lähetysseuran Niko Humalisto pitää tärkeänä, että ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä ihmisoikeuksia kunnioittaen.

– Hiilineutraali yhteiskunta voi olla myös tasa-arvoisempi ja perustua oikeudenmukaiseen vuorovaikutukseen pohjoisen ja etelän välillä. Lähetysseurassa olemme nähneet, miten kumppanikirkkomme monessa maassa edistävät ilmastotoimia käytännössä. Niillä on myös näkökulmia arvokeskusteluun siitä, ketkä ilmastotoimista päättävät ja millaisiin periaatteisiin esitetyt ratkaisut nojaavat.

Sivutapahtumassa kirkkojen roolista oikeudenmukaisessa siirtymässä keskustelevat Ilkka Sipiläinen, Linköpingin piispa Marika Markovits Ruotsista sekä ilmastoaktivisti Erick Kapira Tansanian evankelis-luterilaisesta kirkosta.

Markovitsin johtama hiippakunta on sitoutunut muuttumaan ilmastoneutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Tansanian kirkko taas on tukenut jätehuollon ja puhtaan energian kehittämistä ja istuttanut puita.

ILMASTOKRIISIN VAIKUTUKSET ja tarve sopeutua niihin näkyvät Suomen Lähetysseuran työalueilla niin Afrikassa, Aasiassa kuin Latinalaisessa Amerikassa. Tällä hetkellä noin puolet Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä kohdistuu ilmastotoimiin. Ilmastotyötä tehdään myös kirkollisen työn hankkeissa.

Tansanian evankelis-luterilainen kirkko toivoo Dubaista konkreettisia toimia uusiutuvan energian ja sään ääri-ilmiöitä kestävän yhteiskuntarakentamisen edistämiseksi. Kirkko liennyttää itse jo nyt ilmastokriisin vaikutuksia luomalla ennakkovaroitusjärjestelmiä ja lisäämällä tietoa keinoista sopeutua muutoksiin.

– Tansaniassa sateet ovat muuttuneet ennakoimattomiksi, mikä on vaikeuttanut perinteistä, säännöllisiin sadekausiin perustuvaa maataloutta. Tuottavuus on pienentynyt ja satoja menetetään. Seurauksena on heikentynyt ruokaturvatilanne ja lisääntynyt köyhyys erityisesti maaseudulla, jossa viljely on pääelinkeino, sanoo Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon ilmastoasiantuntija Erick Kapira Lähetysseuran tiedotteessa.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!