Suomalaisten miesten pappisvihkimykset Inkerin kirkossa nousivat keskusteluun Kotimaan ja Radion Dein Piispan kyselytunnilla keskiviikkona 4.10. Lähetyksessä vieraana ollut Turun piispa Mari Leppänen totesi, että pappisvihkimyksistä on keskusteltu siitä asti, kun Inkerin kirkko perustettiin 1990-luvun alussa.

– Tässä ei ole tavallaan mitään uutta, mutta meidän kirkko on ehkä ollut myös kohtuullisen kärsivällinen eikä ole itsekään aina pitäytynyt sopimuksissa, Leppänen sanoi.

Kysymys tuli jälleen ajankohtaiseksi, kun Inkerin kirkossa vihittiin syyskuun alussa papiksi viisi suomalaista miestä. Osa heistä työskentelee Suomessa Suomen kirkon virallisten lähetysjärjestöjen Sleyn ja Kansanlähetyksen tehtävissä.

Mari Leppänen arvelee keskustelun ryöpsähtäneen juuri nyt siksi, että tällä kertaa pappisvihkimyksiä mentiin hakemaan sotaa käyvästä maasta.

– Se koetaan ikään kuin turvallisemmaksi kuin se, että vihitään Suomen kirkossa yhdessä muiden pappien kanssa.

Huolta on herättänyt myös se, joutuvatko Inkerin kirkossa pappisvihkimyksen saaneet suomalaiset papit Venäjän vaikutuspiiriin ja voiko tilanne altistaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Venäjän informaatiovaikuttamiselle.

– Inkerin kirkon kirkkojärjestyksessä sanotaan, että heidän kirkkoonsa vihittävä pappi sitoutuu noudattamaan Venäjän federaation perustuslakia ja piispan tehtävänä on valvoa sitä. Kyllähän silloin näillä papeilla on jonkinlainen yhteys sinne, Leppänen totesi.

– Kun puhutaan informaatiovaikuttamisesta, niin kukaan meistä ei voi asettua sen yläpuolelle tai ajatella, että olemme siitä vapaita. En usko, että se on ollut tässä tavoite, mutta joskushan me uskovaiset olemme hyvin luottavaisia.

TILANTEELLA VOI olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia niin Inkerin kirkolle kuin lähetysjärjestöillekin.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Inkerin kirkolle tärkeä rahoittaja. Keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan piispojen viesti oli, ettei tukea Inkerin kirkolle tulisi lopettaa.

– Mutta kyllähän tämä edellyttää luottamusta Inkerin kirkkoon meidän kirkolta. Tämä keskustelu osoittaa, että luottamus on aika heikkoa tällä hetkellä, Leppänen sanoi.

Kirkon ja lähetysjärjestöjen välillä on käyty tänä syksynä ohjauskeskusteluja Kuopion piispa Jari Jolkkosen johdolla. Järjestöjen asema on tulossa piispainkokouksen käsiteltäväksi 24.10. Myös ensi vuoden kolehtisuunnitelma annetaan seurakunnille vasta piispainkokouksen istunnon jälkeen.

Erityisesti Mari Leppänen nosti keskusteluun Sleyn, jonka noin 30 papista pian puolet on saanut Leppäsen mukaan pappisvihkimyksen jossain muualla kuin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

– On ennen naisten pappeuden avaamista vihittyjä pappeja, sitten on Oulussa Olavi Rimpiläisen aikana vihittyjä pappeja, ja kun tämä loppui, niin sen jälkeen yhtä lukuun ottamatta kaikki Sleyn papit on vihitty ulkomailla, suurin osa Inkerin kirkossa.

– Kyllähän tämä herättää kysymyksen, onko kysymyksessä meidän kirkon lähetysjärjestö vai onko itseasiassa kysymyksessä Inkerin kirkon järjestö.

Siihen, voiko Sley jatkaa kirkon virallisena lähetysjärjestönä, Leppänen ei halunnut ottaa kantaa ennen piispainkokousta.

Lähetysrahoista seurakunnat päättävät itsenäisesti. Leppänen kertoi arvelevansa, että tilanne näkyy talousarviopäätöksissä ja toisaalta synnyttää myös paljon vastakkainasettelua seurakuntien päätöksentekoon.

KIISTAN YTIMESSÄ on Mari Leppäsen mukaan kysymys erillisvihkimyksistä ja järjestöjen sitoutumisesta kirkon virkakäsitykseen.

Pappeus avattiin naisille kirkolliskokouksen päätöksellä vuonna 1986. Silti keskustelu aiheesta jatkuu edelleen.

– Osittain on kysymys siitä, että on varmaan haluttu uskoa, että tilanne ajan kanssa menee eteenpäin ja ratkeaa itsestään. Ehkä ei kirkkonakaan aina olla ihan johdonmukaisesti oltu sitoutuneita tähän, Leppänen sanoi.

Hiljattain päivitetyssä kirkon ja lähetysjärjestöjen Yhteinen todistus 2023 -asiakirjassa todetaan Leppäsen mukaan entistä selvemmin, että kirkossa on vain yksi papin virka, johon lähetysjärjestöjen täytyy sitoutua.

Nykyisestä tilanteesta ovat Leppäsen mukaan vastuussa vihkivien kirkkojen ja työntekijöilleen vihkimyksiä hakeneiden järjestöjen lisäksi myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johto.

– Kirkon johdon täytyy esittää itselleen kysymys, olemmeko toimineet siten, mihin olemme erilaisissa sopimuksissa sitoutuneet. Tämä on kriittinen peili meille kaikille.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Hyviä lukuhetkiä!

Arkkipiispa Luoma: Kirkkoa yritetään vaimentaa leimaamalla se puoluepoliittiseksi, mutta heikompien puolustaminen ei ole puoluepolitiikkaa