Kirkon ulkoasiainkeskuksen edustajat käyvät vuosittain ohjauskeskustelut kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen sekä Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Keskusteluja käydään Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtajan, Kuopion piispa Jari Jolkkosen johdolla.

Ohjauskeskustelujen taustalla on kaikkien kirkon virallisten lähetysjärjestöjen kanssa tehty perussopimus, joka pohjautuu Yhteinen todistus 2023 -asiakirjaan.

Kesäkuun alussa kaikille lähetysjärjestöille lähteneissä kirjeissä pyydettiin ohjauskeskusteluja varten vuosikertomuksen lisäksi selvitystä muun muassa talousluvuista, Yhteinen todistus 2023 -asiakirjan tuesta omalle työlle sekä kotimaisista ja ulkomaisista kumppanuuksista.

Kaikilta lähetysjärjestöiltä kysyttiin myös, onko pappisviran avaaminen naisille tuottanut vaikeuksia yhteistyöhön kotimaisten tai kansainvälisten kumppaneiden kesken.

– Lisäksi kysyttiin, onko järjestön kansainväliseen työhön lähetettyjä henkilöitä vihitty papeiksi muuhun kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työhön ja jos on, niin missä, milloin ja miksi, piispa Jari Jolkkonen kertoo.

ETELÄRANNASSA KIRKON talossa käytiin viime viikon maanantaina ohjauskeskustelut Kansanlähetyksen sekä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) kanssa.

Molemmista järjestöistä vihittiin syyskuun alussa yhteensä neljä miestä Inkerin kirkon papeiksi. Heistä kolme työskentelee Suomessa ja yksi Japanissa.

Vihkimystä seuranneessa uutisoinnissa sekä sosiaalisen median keskustelussa vihityt papit ja heidän taustajärjestönsä korostivat sitä, että kyseiset henkilöt vihittiin papeiksi työskentelemään koulutustehtävissä Inkerin kirkossa.

Inkerin kirkon piispa emeritus Aarre Kuukauppi ei kuitenkaan maininnut vihkimyksessä olevien uusien pappien tehtäviä Inkerin kirkossa, vaan viittasi siihen, että heidät on vihitty Suomea ajatellen.

KIRKON LÄHETYSTYÖN keskus tekee ohjauskeskusteluista yhteenvedon, joka esitellään piispainkokoukselle. Tänä syksynä käydyistä ohjauskeskustelujen tarkemmasta sisällöistä ei kerrota julkisuuteen ennen kuin ne ovat olleet seuraavan piispainkokouksen käsittelyssä 24.10.

Piispainkokouksen tehtävänä on arvioida, onko kukin kirkon lähetysjärjestö noudattanut kertomusvuonna kirkon lähetystyön strategiaa.

– Tämä kaikki tehdään seurakuntia varten. On hyvä, että seurakunnat tukeutuvat Kirkon lähetystyön keskuksen raportteihin ja piispainkokouksen päätöksiin, Jolkkonen sanoo.

Hänen mukaansa myös järjestöt ovat toivoneet sitä, koska niiden kannalta on kohtuutonta, jos ne joutuvat käymään erilliset ohjauskeskustelut yli kolmensadan seurakunnan kanssa.

VIIME VUONNA piispainkokous päätti merkitä tiedoksi ohjauskeskustelujen raportit. Lisäksi piispainkokous totesi, että kaikki kirkon lähetysjärjestöt ovat noudattaneet Yhteinen todistus -asiakirjassa esitettyjä toimintaperiaatteita.

Piispainkokouksen pääsihteeri Kari Kopperin mukaan tämän vuoden päätösesitystä on mahdoton ennustaa koska käydyistä ohjausneuvotteluista ei ole vielä tietoa.

Lähetysjärjestöille etukäteen lähetettyjen pappisvihkimyksiä koskeneiden kysymysten perusteella pystyy kuitenkin päättelemään, ettei piispainkokous voi sivuuttaa Inkerin kirkossa tapahtuneita suomalaisten pappisvihkimyksiä.

– On hyvin mahdollista, että piispainkokous päätyy toteamaan ohjauskeskusteluista jotain toisenlaista kuin edellisvuonna ja edellyttää joiltakin järjestöiltä toimenpiteitä, Kari Kopperi sanoo.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Pappisvihkimykset Inkerin kirkossa nousevat todennäköisesti keskusteluun, kun piispainkokous saa käsiteltäväkseen raportit lähetysjärjestöjen ohjauskeskusteluista