Kirkkohallitus esitti kirkkojärjestykseen avioliittoon vihkimistä koskevaa muutosta. Ehdotuksen mukaan kirkolliseen avioliittoon tulisi voida vihkiä myös pari, josta vain toinen vihittävä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Esitystä perusteltiin sillä, että monimuotoisessa yhteiskunnassa tämä antaisi kirkon jäsenelle mahdollisuuden tulla vihityksi kirkossa, vaikka tuleva puoliso ei olisikaan kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Perjantaina 12.5. järjestetyssä kirkolliskokouksen täysistunnossa asiasta järjestettiin äänestys. Lakivaliokunnan kanta oli, että esitys jätetään raukeamaan. Lakivaliokunnan jäsen Wiking Vuori oli puolestaan jättänyt eriävän mielipiteen, jonka mukaan asia tulisi päättää kirkkohallituksen esityksen mukaan.

Lopulta kirkkohallituksen esitystä päätyi kannattamaan 54 ja tyhjää äänesti 1. Vastaan äänesti 39. Koska päätöksen tekemiseen tarvitaan kirkolliskokouksessa määräenemmistö, ei asia saliäänestyksen perusteella ratkennut.

TAIVAL LOPULLISEEN äänestykseen oli pitkä. Kirkolliskokouksen iltapäivän täysistunnossa 11.5. lakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Savela totesi lakivaliokunnan ehdottavan esityksen raukeamaan jättämistä. Savelan mukaan kysymys oli vaikeasta punnintatilanteesta, sillä eri suuntiin kulkevia perusteluita kuultiin runsaasti. Lakivaliokunta ei ollut yksimielinen. Lakivaliokunnan jäsen, edustaja Wiking Vuoren jättämä eriävä mielipide sai ensimmäisen käsittelyn saliäänestyksessä enimmät äänet (53-42), mikä tarkoitti, että asia palautettiin lakivaliokuntaan.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ kirvoitti kirkolliskokouksen täysistunnossa polveilevan keskustelun. Moni päätyi kannattamaan lakivaliokunnan esitystä raukeamaan jättämisestä, moni puhui eriävän mielipiteen, siis kirkkohallituksen esityksen, puolesta.

Kirkolliskokousedustaja Mimosa Mäkinen kertoi puheenvuorossaan kannattavansa eriävää näkemystä ja totesi esityksen kumpuavan toimintaympäristön muutoksesta ja todellisesta tarpeesta. Mäkinen painotti yhä useamman vihkiparin valitsevan siviilivihkimisen ja siksi hän piti tärkeänä, että mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen olisi silloinkin, kun puoliso ei ole kirkon jäsen. Kirkolliskokousedustaja Ulla Ruusukallio korosti, että avioliittoon vihkiminen voi olla myös lähetys- ja evankeliointityötä. Kirkolliskokousedustaja Olli Löytty päätyi sivaltamaan lakivaliokunnan esitystä toteamalla, että mikäli kirkkohallituksen esitys jätetään raukeamaan, kirkon strategian nimi voisi yhtä hyvin olla ovet kiinni.

LAKIVALIOKUNNAN ESITYSTÄ puolustettiin vedoten esimerkiksi siihen, että kirkkoon kuulumisesta tulee vähemmän houkuttelevaa, mikäli vihille pääsee ilman kirkkoon kuulumista. Kuopion piispa Jari Jolkkonen piti vihkikäytännön mahdollista muutosta kirkon jäsenyyden veto- ja pitovoimaa vähentävänä.

KESKUSTELU JATKUI perjantaina 12.5. kirkolliskokouksen täysistunnossa. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Savela kertoi uuden käsittelyn alkuun, että lakivaliokunnan näkemys ei ole muuttunut. Eriävän mielipiteen jättänyt Wiking Vuori kertoi, että valiokunnan enemmistö ei muuttanut kantaansa, mutta ei myöskään vähemmistö.

Ihmettelyistä ja enemmistön näkökulmasta huolimatta lakivaliokunnan enemmistö sekä muut salin samanmieliset pysyivät kannassaan. Asian toisessa käsittelyssä kirkkohallituksen esitys sai jälleen enimmät äänet, mutta ne eivät riittäneet määräenemmistöön, joten vihkimistä koskevat edellytykset pysyivät ennallaan.