Pandemia on heikentänyt tutkitusti suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja tyytyväisyys elämään laskenut.

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeessa on tarkasteltu nuorten arjessa tapahtuneita muutoksia pandemia-aikana ja etsitty myös ratkaisuja ongelmien korjaamiseksi sekä ennaltaehkäisemiseksi tulevissa kriiseissä.

Mitä kuuluu nuorille? -tutkimuswebinaarissa maanantaina 13.3. kartoitettiin keinoja ehkäistä kadotetun sukupolven syntyminen pandemian jälkeisessä Suomessa.

– 1990-luvun laman jälkeen osa nuorista ei koskaan päässyt jaloilleen. Nyt vastaava voidaan välttää tutkitun tiedon avulla, sanoi Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.

LASTEN, NUORTEN ja perheiden peruspalvelut pitää olla riittävän resursoituja, jotta oireilevista nuorista saadaan kiinni jo ennen kuin mielenterveyden ongelmat pahenevat, tilastotutkija VTM Joel Manner sanoi.

– Psykiatreilta ja terapeuteilta on tullut palautetta, että kriisien kielteiset vaikutukset eivät aina vaadi erityissairaanhoitoa. Matalan kynnyksen apu on erityisen tärkeää.

Manner peräänkuuluttaa terapiatakuuta kaikenikäisille. Sen ideana on, että hoidontarve arvioitaisiin perusterveydenhuollossa heti apua haettaessa ja oireenmukainen psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä siitä.

Erityisen haavoittuvassa asemassa kriisitilanteissa ovat Mannerin mukaan nuoret aikuiset, jotka ovat juuri muuttaneet omilleen ja aloittaneet opintonsa, mutta heillä ei ole vielä omaa perhettä.

– Palveluissa on otettava huomioon nuorten vaihteleva elämäntilanne ja vaihteleva kyky hakea apua. Erityisesti on pidettävä kiinni heistä, joiden tilanne on haastavin ja kyky avun hakemiseen alentunut, jotta eriarvoisuus ei pahenisi.

Myös tutkimushankkeen johtajan, VTT Sinikka Aapola-Karin mukaan täysi-ikäistyvät nuoret tarvitsevat kriisitilanteissa erityistä tukea ja ymmärrystä.

– Se on herkkä elämänvaihe, johon kohdistui pandemia-aikana paljon eri elämänalueisiin liittyviä rajoituksia.

Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Titta Hiltunen korosti, että nuorten mielenterveyspalveluiden taso ei tällä hetkellä vastaa nuorten hätää ja tarpeita. Olennaista on tarjota apua yhden luukun periaatteella.

– Nuorten mielenterveyden tukea oppilaitoksissa pitää vahvistaa. Oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja ja koulunuorisotyötä on lisättävä. Resursseja ei saa siirtää kouluihin muista nuorten palveluista, vaan lisäyksen on oltava aito.

TUTKIJA, VTM Anni Nyyssölä on selvittänyt pandemian myötä nuorten hyvinvointia tukevaan vapaa-ajanviettoon tulleita säröjä. Monet harrastukset jäivät kokonaan tauolle tai siirtyivät verkkoon. Matalan kynnyksen toiminta muuttui monin paikoin mahdottomaksi. 60 prosenttia kaikista nuorista raportoi harrastamisen vähentyneen korona-aikana.

Joillekin nuorille lisääntynyt yhteinen perheaika ja vähentyneet paineet harrastaa tavoitteellisesti olivat myönteinen asia. Myös nuorten ulkoilu ja retkeily lähiluonnossa lisääntyi. Lisäksi osa syrjäseudulla asuvista ja liikuntarajoitteisista nuorista sai uusia harrastusmahdollisuuksia harrastusten verkkoon siirtymisen myötä. Suurella osalla nuorista hyvinvointi kuitenkin laski, kun mahdollisuudet tavata ikätovereita kasvokkain heikkenivät. Osalle koti muuttui myös entistä turvattomammaksi.

Nyyssölän mukaan vapaa-ajan merkitys nuorten hyvinvoinnille on tunnustettava ja heitä on kuultava siinä, millaista heille mielekäs vapaa-aika on. Tulevaisuuden kriisien mahdollisten rajoitusten on oltava nuorten vapaa-ajan kannalta kohtuullisia. Nuorisotiloja ei saisi sulkea kokonaan poikkeusoloissakaan. Pienten nuorisoryhmien tapaamiset on mahdollistettava, erityisesti huomioiden heikoimmassa asemassa olevat nuoret.

– Kaupunkisuunnittelussa on tärkeää huomioida nuorille kutsuvat tilat, joissa on lupa oleilla. Jalkautuva nuorisotyö on tosi tärkeää. Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia.

Nyyssölä kantoi huolta nuorisotilojen vähenemisestä ja sanoi, että myös nuoret aikuiset tarvitsevat omia maksuttomia vapaa-ajantiloja.

KULUNEELLA VAALIKAUDELLA harrastuspolitiikassa on otettu isoja askeleita hyvään suuntaan luomalla valtakunnallinen Harrastamisen Suomen malli, Silja Uusikangas kiitteli. Mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

Seuraavalla vaalikaudella tätä työtä on Uusikankaan mukaan jatkettava, erityisesti huomioiden ne nuoret, jotka eivät ole vielä omaa harrastusta löytäneet. Vanhemmille nuorille hän ehdotti laajasti käyttöön harrasteseteliä.

– Nuorisopolitiikkaa on johdettava tavoitteellisesti. Nuoriin liittyvät politiikkakokonaisuudet tulisi koota yhdelle ministerille ja yhden ministeriön alaisuuteen. Alan rahoituksen tulisi olla pitkäjänteistä ja pysyvää, Uusikangas sanoi.

Hänen mukaansa seuraavaan hallitusohjelmaan tarvittaisiin selkeä määritelmä nuorten hyvinvoinnille.

– Tavoitteeksi on otettava nuorten hyvinvoinnin palauttaminen vähintään pandemiaa edeltävälle tasolle ja mielellään myös sen yli.

SINIKKA AAPOLA-KARI esitteli tuoreen pohjoismaisen selvityksen tuloksia ja totesi, että nuorten osallisuus ja kuuleminen jäi korona-aikana taka-alalle kaikissa Pohjoismaissa, vaikka YK:n Lapsen oikeuksien sopimus siihen velvoittaa. Hän painotti, että on luotava rakenteita, jotka mahdollistavat nuorten osallistumisen ja kuulemisen niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissakin.

– Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja heillä on tietoa, jota aikuisilla ei välttämättä ole. Nuoria kuuntelemalla voidaan varmistaa, että hyvää tarkoittavat toimet eivät käänny itseään vastaan. Ja pelkkä kuuleminen ei riitä. Nuorten on tultava myös aidosti kuulluiksi.

Aikuisten maailmasta kopioidut kuulemisen tavat kuten lomakekyselyt ja edustukselliset foorumit kuten nuorisovaltuustot eivät tavoita kaikkia nuoria. Nuorten ajatuksia tulisi Aapola-Karin mukaan kerätä myös esimerkiksi nuorten tekemän teatteri-, kuva- ja videotaiteen kautta.

– Osallisuus lisää merkityksellisyyden tunnetta ja toivoa tulevaan. Kuuleminen luo myös pohjan tunteelle yhteiskuntaan kuulumisesta.

Jotta lapset ja nuoret voivat muodostaa perusteltuja näkemyksiä, heidän on saatava asianmukaista tietoa heille ymmärrettävässä muodossa heidän käyttämissään viestintäkanavissa. Aapola-Kari antoi kiitosta esimerkiksi Yle Kioskin pandemia-aikaisille TikTok-videoille ja THL:lle, joka viesti koronarokotuksista nuorille aikuisille deittipalvelu Tinderissä.