Kotimaa haastatteli eduskuntapuolueiden edustajia Helsingin tuomiokirkon kryptassa järjestetyn arvokeskustelun yhteydessä 28.2.

USKONNONVAPAUSLAIN SATAVUOTISTA taivalta juhlistetaan tänä vuonna. Mitä positiivinen uskonnonvapaus merkitsee kunkin edustajan puolueelle?

Valtiovarainministeri ja puolueensa puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) painottaa uskonnonvapauden olevan keskustalle tärkeä arvo.

– Haluamme säilyttää toimivan uskonnonvapauden Suomessa jatkossakin.

Kansanedustaja ja puolueensa varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen (ps.) kertoo perussuomalaisten puolestaan kannattavan uskonnonvapautta vain tiettyyn rajaan asti.

– Positiiviseen uskonnonvapauteen voidaan nähdä kuuluvaksi myös vanhempien oikeus silpoa omia lapsiaan. Tuohon me vedämme rajan. Kun eduskunnassa käsiteltiin sitä, saako jatkossakin lapsia silpoa ilman lääketieteellistä syytä, muut puolueet eivät nähneet asiassa ongelmaa. Lapsen kehoa ei saa muokata.

Kansanedustaja ja puolueensa puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) alleviivaa positiivisen uskonnonvapauden toteutumisen olevan kaiken pohja ja perusta.

Kuntaministeri ja puolueensa puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero (sd.) toteaa uskonnonvapauden olleen sosiaalidemokraateille keskeinen arvo puolueen alkuajoista lähtien.

– Myös vanhempien oikeus päättää lapsensa uskonnosta on oikeus, joka mielestämme saa yhä olla olemassa.

Ympäristöministeri ja puolueensa puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.) peräänkuuluttaa jokaisen vapautta uskoa.

– Olennaista on muistaa silti, että omalla uskomisellaan ei saa rajoittaa muiden vapauksia.

Kansanedustaja ja puolueensa puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) kertoo kokoomuksen suhtautuvan positiivisesti uskonnonvapauteen.

– Sikäli kun ymmärrän termin oikein, niin me kyllä kunnioitamme positiivista uskonnonvapautta. Jokaisella on oikeus omaan uskoon ja sen harjoittamiseen. Minä olen kristitty ja kuulun kirkkoon. Kunnioitan myös muiden vakaumuksia. Siksi edellytän myös muilta, että he kunnioittavat minun vakaumustani.

Opetusministeri ja puolueensa puheenjohtaja Li Andersson (vas.) hahmottaa positiivisen uskonnonvapauden mahdollisuutena harjoittaa näkyvästi omaa uskontoaan.

– Uskontoon liittyvän vaatetuksen käyttäminen ja uskonnollisten symbolien näkyminen julkisessa tilassa ovat monelle tärkeitä asioita. Tällä hetkellä ne toteutuvat Suomessa hyvin. Euroopassa on myös maita, missä tätä on rajattu tarkemmin.

EUTANASIAAN LIITTYVÄ keskustelu jatkuu seuraavalla vaalikaudella. Siksi Kotimaa kysyi edustajilta, mikä heidän ja heidän puolueensa kanta on eutanasiaan.

Annika Saarikko (kesk.) pitää aihetta hyvin vaikeana.

– Moni läheisensä rankan poismenon kokenut ihminen suhtautuu eutanasiaan myönteisesti. Se saa minut mietteliääksi.

Saarikko kuitenkin täsmentää keskustan tämänhetkisen painotuksen olevan saattohoidon parantamisessa ja palliatiivisen hoidon kehittämisessä.

– Olisin valmis kirjaamaan lakiin tarkan määritelmän hyvästä saattohoidosta.

Maria Ohisalon (vihr.) mukaan eutanasian saamisen tulisi olla mahdollista Suomessa.

– Moni haluaa kovien tuskien jälkeen valita tämän vaihtoehdon. Toki pitää olla varmaa, että ihminen itse haluaa päätyä tähän ratkaisuun.

Sirpa Paatero (sd.) toteaa, että SDP:n kanta eutanasiakeskusteluun ei ole tiukka suuntaan eikä toiseen.

– Ensimmäinen vaihe on saattohoidon hyvä järjestäminen. Asia ei ole koko maassa vielä todellakaan kunnossa.

Petteri Orpo (kok.) kertoo kokoomuksen kuuntelevan asiantuntijoita.

– Emme ole suoraan eutanasian kannattajia. Toki on joitain tilanteita, missä ihmisen elämä ei enää ole arvokasta. Näissä tapauksissa se voisi olla armollista.

Li Andersson (vas.) lähtee liikkeelle siitä, että eutanasia on omantunnonkysymys.

– Puolueella ei ole selkeää linjaa, mutta viimeksi aiheesta äänestettäessä jokainen Vasemmistoliiton kansanedustaja oli eutanasian kannalla.

Sari Essayah (kd.) korostaa kristillisdemokraattien suhtautuvan eutanasiaan kielteisesti.

– Niitä maita missä eutanasia on käytössä ei itseasiassa ole kovinkaan montaa. Maissa, missä eutanasia on laillistettu, on usein laiminlyöty saattohoitotyötä. Eutanasia on myös näissä maissa lähtenyt luisumaan kaltevalle pinnalle. Pian eutanasiakeskustelu on levinnyt koskemaan myös mielenterveyspotilaita ja dementoituneita vanhuksia. Eutanasia rikkoo syvästi ihmisarvoa. Siksi on todella tärkeää panostaa hyvään saattohoitoon.

Sebastian Tynkkysen (ps.) mukaan eutanasia ei ole perussuomalaisten kannalta tärkeimpiä kysymyksiä. Henkilökohtaisesti Tynkkynen kuitenkin kertoo suhtautuvansa kriittisesti eutanasian laillistamiseen.

KIRKON ROOLIIN 2020-luvun Suomessa liittyy monenlaisia odotuksia ja toiveita.

Sebastian Tynkkynen (ps.) toivoo, että kirkko keskittyisi evankeliumin julistamiseen.

– Jeesus on kuollut ristillä meidän kaikkien puolesta. Tähän toivon sanomaan kirkon olisi syytä keskittyä. Minua harmittaa hirveästi, että kirkko toimii jatkuvasti poliittisella tontilla. Perehtyessäni kirkon hallitusohjelmatavoitteisiin huomasin, että kirkossa on omittu täysin punavihreiden puolueiden teemat.

Tynkkynen muistuttaa, että perussuomalaisia on valtava määrä kirkon jäseninä. Siksi hän toivoo, että kirkko ei profiloituisi poliittiseksi toimijaksi.

Li Andersson (vas.) kokee vuoropuhelun kirkon kanssa tärkeäksi.

– Toivon kirkon osallistuvan entistä enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Myös monella maahanmuuttajalla on vahva uskonnollinen vakaumus. Se on asia, mikä tulee myös yhteiskunnallisesti huomioida. Uskontodialogille on tarvetta.

Sirpa Paatero (sd.) pitää tärkeänä sitä, että kirkko tuo turvaa epävakaina aikoina.

– Kirkko lisää luottamusta ja on parhaimmillaan tukea tarjoava yhteisö.

Maria Ohisalo (vihr.) kertoo olleensa aiemmin kirkon luottamushenkilönä ja tutustuneensa sitä kautta kirkon hallintoon.

– Viimeistään silloin minulle tuli selväksi, miten valtava merkitys kirkolla on arvokeskustelussa yhteiskunnallisella mittapuulla. Myös ilmastonmuutosasioissa kirkolla voi olla keskeinen rooli, sillä kirkko on tärkeä kiinteistön- ja metsänomistaja. Kirkko voi vaikuttaa luontokatoon sekä oman toimintansa että arvopuheiden kautta.

Lopuksi Ohisalo kiittää kirkkoa siitä, mitä kirkko tekee kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten puolustamiseksi.

Myös Petteri Orpo (kok.) näkee kirkon roolin hyvin tärkeäksi.

– Yli miljoona ihmistä asuu Suomessa yksin. Sen lisäksi ihmisillä on monia vakavia huolia. Kirkolla on merkittävä merkitys yhteisöllisyyden lisäämisessä ja turvan tunteen synnyttämisessä.

Annika Saarikko (kesk.) tunnustaa kirkon olevan hänelle rakas ja läheinen.

– Mitä hankalampia kriisejä kohdataan, sitä enemmän ihmiset tarvitsevat kotiseurakunnan palveluita. Koronavuodet muistuttivat siitä, mihin kaikkeen kirkkoa tarvitaan. Toivon, että kirkko olisi jatkossakin läsnä ihmisten arjessa. Kirkon puheenvuoroja kaivataan yhteiskunnallisessa keskustelussa.