Mielenterveyden ongelmista johtuvat sairauslomat ovat ylittäneet viime vuosina tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot. Sama trendi näkyy myös työkyvyttömyyseläkkeissä, joita myönnetään yhä enemmän erityisesti masennusdiagnoosilla.

– Masennus on edelleen yleisin pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin johtava mielenterveyden diagnoosi, mutta viime vuosina rinnalle ovat nousseet vahvasti myös ahdistuneisuushäiriödiagnoosit, Kelan tutkija Riku Perhoniemi kertoo.

Perhoniemen mukaan ahdistushäiriödiagnoosien määrä on nousussa kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Naisten osuus diagnooseista on kuitenkin miehiä suurempi. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöitä diagnosoidaan nuorilla naisilla, mutta kasvavassa määrin myös parhaassa työiässä olevilla 35–49-vuotiailla naisilla.

Mielenterveyden häiriöiden takia sairauspäivärahaa sai vuonna 2021 kolme sadasta työikäisestä ja 7 300 työikäistä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhteensä työkyvyttömyyseläkkeellä oli viime vuonna 101 000 henkeä.

Täydellisyyden vaatimus ahdisti

Yksi työkyvyttömyyseläkkeen saajista on Heidi, solistisen koulutuksen saanut ammattimuusikko. Hän havahtui alan kovaan kilpailuun jo opiskeluaikana, mutta jatkoi opintojaan ja erikoistui harvinaisemman soittimen osaajaksi. Valmistumisen jälkeen ammattilaiselle riitti kysyntää.

– Vaadin itseltäni täydellisyyttä ja kärsin ahdistuneisuudesta. Lopulta sairastuin vakavaan laihuushäiriöön. Vuosia myöhemmin diagnosoitiin lisäksi myofaskiaalinen kipu sekä pakko-oireinen häiriö, Heidi kertoo.

– Noihin aikoihin osui myös erittäin vaikea avioero, joka huononsi huomattavasti sekä fyysistä että psyykkistä vointiani.

Heidillä diagnosoitiin muun muassa psykofyysinen lihasjännitys, jonka syyt juonsivat traumaattisiin kokemuksiin ja vääränlaiseen työergonomiaan. Kroonistunut kipu ja uupumus estivät lopulta soittamisen ja sivutoimiset soitonopettajan työt. Kymmenen vuoden toistuvien kuntoutustukijaksojen jälkeen Heidi sai päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä 46-vuotiaana.

Mielenterveysongelmien kasvu on globaali ongelma

Työpaineet ja yleinen kuormitus ovat viime vuosina kasvaneet, pohtii Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.

– Myös maailmantapahtumat aiheuttavat epävarmuutta, stressiä ja huolta.

Toinen syy mielenterveysperusteisten sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuun saattaa olla se, että mielenterveysongelmiin liitetty stigma on vähentynyt.

– Lääkärille hakeudutaan herkemmin, mikä johtaa ongelmien tehokkaampaan havaitsemiseen, Blomgren sanoo.

– Ovatko itse häiriöt lisääntyneet vai onko diagnooseja vain tehty enemmän, sitä on todella vaikea sanoa.

Blomgren muistuttaa, että mielenterveysongelmien kasvu ei ole vain suomalainen ilmiö vaan globaali ongelma.

– Jotain perustavanlaatuistahan yhteiskunnassamme on vinossa, kun ihmiset voivat niin huonosti. Elämä on jollain tapaa pirstaloituneempaa kuin ennen.

Blomgren panostaisi lasten ja perheiden varhaiseen tukeen sekä koulujen mielenterveyskasvatukseen.

– Olisi tärkeää, että jo lapsena opitaan mielenterveystaitoja, joilla sitten pärjätään myöhemmin elämässä.

Riku Perhoniemi nostaa esiin myös lisääntyneen työuupumuksen nuorilla työntekijöillä.

– Onko nuorilla aikaa perehtyä ja kasvaa työrooleihin, vai onko yhä useampi ensimmäinen työpaikka liian kuormittava.

Perhoniemien mukaan paineet lisääntyvät nykyisin jo viimeistään yläasteelta eteenpäin. Hän uskoo, että myös opintouudistukset ovat aikaistaneet paineita. Nuorten pitäisi entistä aiemmin tietää, mitä aineita valita, jotta pääsisi aikanaan omalle toivealalle opiskelemaan.

Oikeasti aikaa toipua

It-alalla työskennelleelle Vesalle päätös työkyvyttömyyseläkkeestä oli alkuun järkytys

Nykyään eläkkeellä oleva perheenisä oli jo lapsena lahjakas tietokoneiden kanssa. Hän koodasi ensimmäistä kertaa 8-vuotiaana ja myi itse tehdyn sovelluksen sedälleen 14-vuotiaana. Koulu sujui hyvin, mutta jo lukioaikana itseoppinut it-taituri revittiin hektisiin kokopäivätöihin, joista oli vaikea kieltäytyä.

– Minulta jäi lukio kesken, mutta etenin it-maailmassa hyvin, Vesa kertoo.

– 34-vuotiaana hakeuduin lääkäriin masennusoireiden vuoksi. Minulla diagnosoitiin sekä masennus että kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Vesa oli sinnitellyt huonossa kunnossa ennen apuun hakeutumista. Masennusjakso oli niin raju, että Vesa oli käytännössä sänkypotilas.

Alkoi puolen vuoden välein toistuva kuntoutustuen hakeminen. Määräaikaiset sairaslomat jatkuivat. Erään kerran haettu kuntoutustuki tuli takaisin työkyvyttömyyseläkepäätöksenä. Se oli Vesalle aluksi järkytys.

– Mietin, että eikö minusta ole enää mihinkään. Myöhemmin kuitenkin ymmärsin, että nyt minulla on oikeasti aikaa toipua.

Heidin ja Vesan nimet on muutettu. Heidän henkilöllisyytensä ovat toimituksen tiedossa. Juttua varten on haastateltu lisäksi Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksosta.