Teesi n:o 6

Sielu tarvitsee päämäärän

Vanha viisaus näkee ihmisen kolminaisuutena: ruumis, henki, sielu. Mutta suurin niistä on sielu. Siellä uskonto asuu, siellä filosofia, aatteet ja henkisyys kukkivat. Ilman sielua ihminen olisi vain ruumis–henki-vastakkainasettelun temmellyskenttä. Siihen ei elämänkatsomuksellista pohdintaa pidä typistää.

Sielu on ihmisen kuolematon osa. Yksilösielu jatkaa elämää, kun ruumis lahoaa ja henki happanee. Iankaikkinen elämä on mahdollista yksilösielun vuoksi, siinä on toivo ja mahdollisuus. Ilman sielua ihminen olisi kuin helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Sielu on se osa ihmistä, joka kurottautuu tuhkasta tähtiin. Ylös kohti Luojaansa, elämän antajaa ja linnunratojen Herraa. Sielulla on aina jokin syy elää, jokin päämäärä.

Latinaksi sielu on anima. Katolisessa kirkossa on käytössä keskiajalla syntynyt väkevä rukous nimeltä Anima Christi, joka liittyy ehtoolliseen, kasteeseen ja Jeesuksen kärsimyksiin – niihin asioihin, joiden vuoksi Kristus on kuolematon meidänkin mielissämme: ”Kristuksen sielu, pyhitä minut…”

*

Kotimaa julkaisee viikoittain yhden teesin reformaation juhlavuoden innostamana (5.11.2017 saakka). – Teesien kirjoittaja/kokoaja on Olli Seppälä. – Keskustelu sallittua, jopa toivottavaa.

  1. ”Ilman sielua ihminen olisi kuin helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Sielu on se osa ihmistä, joka kurottautuu tuhkasta tähtiin. Ylös kohti Luojaansa, elämän antajaa ja linnunratojen Herraa. Sielulla on aina jokin syy elää, jokin päämäärä.”

    Olen samaa mieltä, ja siksi taivaan lintujen ohella ”katsokaa myös kedon kukkasia…” ja jos mahdollista laulakaa ”minnekä rientää ihmisen henki. tiedätkö sen…”

  2. Nämä sanat ovat jokseenkin epämääräisiä. Luomiskertomuksessa sielu taitaa kuvata ihmistä kokonaisuutena. ”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” Olen pohtinut ihmistä muidenkin kolmijakojen avulla. Luonto, mieli ja henki on sellainen kolmikko, samoin tunne, tieto ja tahto. Näistä voi yhdistellä vaikka luonnollisen tunteen, mielekkään tiedon ja henkevän tahdon. Henki onkin hankala käsite, kun henkinen, henkevä ja hengellinen tarkoittavat niin eri asioita.

  3. Paljon kuulee nykyään julistusta, jossa tämänpuoleinen on keskiössä, eikä siinä mitään, mutta Apostolit kautta kaikkien kirjoitusten olivat kiinnostuneita nimenomaan sielujen pelastuksesta, joka on eri asia kuin psykologiset ja filosofiset pohdiskelut. Kuolleet heräävät henkiin ja ruumis nousee ylös, mutta sielu on se joka Pelastetaan Jumalan Tahdosta. Ihmisen oma vaiva ei siihen mitään lisää. Kysymys tuonpuoleisesta on Raamatussa niin selvästi ilmaistu, ettei kukaan voi väittää, että Raamattu koskettelee vain tämän hetken kestävän maallisen vaelluksen asioita.
    On hyvä, että vaelluksemme on rakkaudellsita ja lähimmäisen huomioon ottavaa, mutta lopulta sielu on Jumalan käsissä. Mitä Hän tekee omaisuudellaan?

    ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
    jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
    Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
    Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,
    sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.” 1.Piet.1:3-9

2017 Teesiblogi
2017 Teesiblogi
TEESIBLOGI. Reformaation merkkivuoden kunniaksi teesi per viikko. Myös Kotimaan takasivulla julkaistut teesit on kohdistettu kirkolle ja sen uskollisille pojille ja tyttärille. Saa kommentoida.