Ajatuksia terapeuttina olemisesta

Keski-iässa ja monta virkavuotta takanani, jotkut potilaani alkoivat keskusteluissamme  käyttämään spontaanisesti  joitakin uskonnollisia sanoja ja sanontoja. Sellaisten keskustelujen jälkitunne oli täyttä kiitollisuutta. Totesin jälleen kerran että minua oli evankelioitu ja jälleen kerran jotakin arvaamattonan kallista oli inkarnoitunut minunkin sisäisessä pyhäkössä.

Teorian mukaan terapeutti hoitaa tarpeensa omissa terapioissa ja työnohjauksissa, jotta hän ei käyttäisi potilaita omien tapeitensa tyydyttämiseksi.

Tämä on teoriaa ja neljän vuosikymmenen jälkeen olen vakuuttunut siitä että todella ammattitaitoiset terapeutit ymmärtävät sen  että myöskin  potilaat omaksuvat hoidollisen asenteen terapeuttiin nähden. Kokenut terapeutti hyväksyy  hoitoyritykset häntä kohtaan  kiitollisuudella  voidakseen tehdä tehtävänsä. Potilaat, ainakin vähänkin pitemmissä ja perusteellisimmissa hoitosuhteissa, aavistavat terapeutin vajaavaisuudet ja yrittävät auttaa niiden hoidossa  ,samalla lailla kun deysfunktionaalisten vanhempien lapset yrittävät parantaa vanhempiaan, jotta he voisivat täyttää roolinsa hyvinä vanhempina.

Minun vajaavaisuuteni oli ja on vaikeuteni olla oikea uskovainen. Ilman psykoterapiaa ja sen perustana olevaa psykologiaa ja potilaitteni huolenpitoa olisin jatkanut hengellisesti syntymätöntä ja kypsymätöntä oloani.

Vasta kun aloin lukemaan Raamattua psykologisilla silmälaseilla, niinkuin tapauskertomusta, niin terapeuttinen ymmärrykseni ja kokemukseni  herätti myötätunnon moniin siellä oleviin avainhenkilöihin ja tapahtumiin. Sellaiseen en olisi ilman psykologian apua pystynyt. Elämänikäisenä romaanien lukijanana ja niihin eläytyjänä olin kuitenkin avuton luonnolliseen evnkeliumeihin eläytymiseen.

Terapeuttinen työ tapahtuu nykyisyydessä soveltaen sitä mitä menneisyys opettaa. Terapeutti on oman puutteelisuudesta johtuvan kärsimyksensä kautta ottanut tehtäväkseen kuntouttaa itsensä sellaiseen kuntoon ,että hänen tietämyksensä auttaa kuntouttamaan kanssaihmisiä, jotka tarvitsevat apua hänen kaltaiseltaan työntekijältä.

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Hirn Markku
Hirn Markku
Olen nykyisin eläkkeellä oleva 60-luvun diakoni joka muutti aikoinaan Ruotsiin. Siellä minusta tuli kaikkea mahdollista ja lopulta psykoterapeutti.