Eläkeläisen elämää

Naapurissa traktori muokkaa peltoa. Katselen kevättöiden edistymistä.

Alkuviikosta poikkesin onnittelemaan 99 vuotiasta Reino Oksasta Lamminniemen hyvinvointikeskukessa.

Tässä Reinon runo kuluneelta talvelta, kun hän vielä oli 98 vuotias. Julkaisen kirjoittajan suostumuksella:

 

Vanhus kävelyllä tiellä lumisella

askel lyhyt jo Vanhuksella

Vanhus kääntyykin Kotia päin

askel painaa, parempi onkin näin.

Vanhus seisahtuu, jälkiä katselee

ompas lyhyitäkin askeleita tuumailee.

Hetki meni aikaa miettimiseen

kunnes hän tunnisti omikseen.

Reino Oksanen 98

Pertteli

 

Luin hänen runonsa synttärikahvien onnittelupuheen aluksi. Ihmiset olivat liikuttuneita. Moni tunnisti sen inhimillisen lämmön mikä sanoihin sisältyi.

* * *

Olen tässä myös lueskellut kahta kesän tekstiä: Luuk. 15:1-10 ja Luuk. 17:11-19.

Olen tutkinut niitä vähän vieraammilla kielillä niin että olen saanut pähkiä tekstien kanssa kuin muinainen pellonraivaaja kuokkansa varressa. Välillä kiveen kolhaisten.  Onpahan ollut pakko penkoa oikein olan takaa jotta edes jotain olisi irronnut.

Jos Herra suo, niin saarnaan noista teksteistä kesällä, Ankkurikappelissa 12.6. ja Loimaan kirkossa 28.8.2016.

 

 

 

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Jouni

      Kiitos tapauksen kertomisesta.

      Kerran ajoin kuutostietä Liljendalin kohdalla. Eteeni ilmestyi valtava jono autoja, monta sataa metriä. Parkkeerasin autoni tien laitaan lähelle ojaa. Menin katsomaan. Iso lauma lehmiä oli autojen joukossa. Sekä lehmät että autoilijat olivat ihmeissään ja tie tukossa.

      Katsoin nopeasti kuka niistä oli lauman johtaja. Menin sen luo ja taputtelin sitä rauhoittavasti. Kun yhteys oli luotu, niin pyysin sitä seuraamaan minua.

      Ihmiset olivat ällistyneen näköisiä kun papinpuku päällä kulkeva ihminen kulki edellä ja lehmät tulivat kaikessa rauhassa perässä autojen välistä hyvässä jonossa.

      Katsoin ympärilleni mistä suunnasta ne mahdollisesti olivat tulleet ja johdin ne sinne. Sieltä löytyikin laidun jonka aita oli rikki yhdestä kohtaa. Vein lehmät laitumen puolelle ja aloin korjaamaan aitaa, kun karjan omistaja vähitellen tuli paikalle. Autoilijat olivat soittaneet poliisille, joka lopulta löysi omistajan. Niinpä omistaja sitten ehtikin paikalle viimeistelemään aidan korjuuta.

      Kun palasin maantielle niin jonot olivat jo purkautuneet ja liikenne sujui normaalisti.

    • Jouni

      Tuota tilanteen rauhoittamista todellakin kaivataan kaikessa yhteiselämässä ja kaikkialla maailmassa. Kiitos kommentistasi.

      Kamerunissa kaupunkien kaduilla piti varoa kahta asiaa. Toisaalta jos oli kiviröykkiöitä kadulla niin lähistöllä oli poikia jalkapalloa pelaamassa. Jos siis näki pallon liikkuvan missä tahansa kadulla niin oli parasta jarruttaa jo etukäteen, koska pallon perässä tuli yleensä poika. Toinen seikka oli se että yllättäen milloin minkäkin talon takaa tuli vuohia, porsaita tai muita kotieläimiä suin päin kadun yli juosten. Piti siis koko ajan olla varuillaan ettei ihmisten kotieläimet saisi kolhuja.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25