Vallaton Jeesus

Nainen ja lapset perussa 2007

Jeesuksesta kertovat lapsuuslegendat kiehtoivat lapsena mieltäni. Niissä Jeesus osoitti, etteivät luonnonlait sido häntä. Luonnon valta ei siis pidätellyt säitten ja ilmojen haltijaa eikä elämän antajaa. Ennen kaikkea noissa legendoissa säväytti se, miten vaatimattomasti Jeesus voimiaan esitteli.

Uusi testamentti puolestaan kertoo varsin itsenäisestä 12-vuotiaasta, joka eli omaa elämäänsä vanhemmistaan piittaamatta. Jeesus oli siis vapaa vanhempien vallasta, kunnes lopulta suostui siihen, ”oli heille kuuliainen”, kuten Luukas kertoo.

Aikuinen Jeesus näyttää valtaansa yhä uudelleen, tyynnyttää myrskyt,tuomitsee vallankäyttäjien puuhat, kaataa rahanvaihtajien pöydät ja asettaa kaiken keskukseksi (vallattoman) lapsen. Mutta tiukan paikan tullen hän pidättäytyy valtansa käyttämisestä. Hän suostuu, alistuu, tuhoutuu.

Vallaton sana on vallaton, houkutteleva. Jeesus on vallaton kahdella tavalla: hän on toisaalta vapaa kaikkien muiden vallasta. Tulemme lähelle samaa merkitystä, kuin puhuttaessa vallattomasta lapsesta: leikkisä, rasavilli, hellyttävä, rasittava. Toisaalta – kuten Uusi testamentti todistaa – Jeesus tiesi saaneensa kaiken vallan taivaassa ja maan päällä, mutta hän ei suostunut käyttämään sitä.

Suostummeko kirkkona samanlaiseen vallattomuuteen? Jospa heittäisimme tosikkomaisuuden, säännönmukaisuuden ja inhimillisen halun käyttää valtaa. En usko, että menettäisimme siinä mitään. Puhun kirkosta sellaisena julkioikeudellisena yhteisönä, jolla näyttää olevan paljon valtaa ja omaisuutta, mutta jonka kädet ovat liiankin sidotut. Muodollinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää tuottavan hyviä mahdollisuuksia puhua valtaapitäville. Samanaikaisesti kirkkoa patistetaan puhumaan vain ”itselleen kuuluvista” asioista. Jos poikkeamme tästä, jos puhumme vallanpitäjien ratkaisuja vastaan, jos pidämme niiden ilmentämää arvomaailmaa tuhoisana, meidät leimataan asiantuntemattomiksi haihattelijoiksi.

Olen käsittänyt luterilaisuuden niin, että meillä ainoa valta pitäisi olla sanan valtaa, Sanan valtaa. Sellainen valta on vallatonta. Se voi sivaltaa kipeästi kaikkea sellaista vallankäyttöä vastaan, joka suosii rikkaita ja hyväosaisia. Se voi lohduttaa ja antaa voimia muutokseen sellaiselle, joka on kurkkuaan myöten täynnä itseään ja kaltaisiaan vastaan suunnattujen poliittisten päätösten takia. Se voi innostaa kansanliikkeeksi asti sellaisia, jotka muuten eivät uskaltaisi, koska heille ei ole koskaan annettu mahdollisuutta vaikuttaa omissa asioissaan.

Kaipaan vallattoman Jeesuksen vallattomia seuraajia. Sellainen kuulostaisi ihan legendalta.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Minä kaipaan ja rukoilen Hengen voimalla ja vallalla varustettuja Jeesuksen seuraajia, joille esimerkiksi on annettu valta parantaa sairaita ja ajaa ulos riivaajia.

    Jeesuksella oli ja on edelleen valta, voima ja viisaus. Hänellä on valta jakaa Hengen lahjoja niitä tavoittelevalle. Hänellä on valta antaa synnit anteeksi, hänellä on valta antaa nöyrälle voimaa ihmiselle tehdä parannus. Hänen sanassaankin on voimaa ja valtaa, kuten luterilaisuus julistaa. Hän voitti Jumalan vallalla kuoleman ja pahuuden ja kuoleman voimat ja vallat sekä avasi meille tien Jumalan valtakuntaan.

    Jeesus joutui irtautumaan vanhemmistaan ja 12-vuotiaan hengellinen tehtävä tuli jo tuolloin esille ja vanhemmat joutuivat tuon irtautumisvaiheen kokemaan. Hän varttui armossa ja totuudessa. Se käytös ei ollut vallattomuutta, vaan vanhempien valmistelua tulevaan irtautumiseen maallisista tehtävistä Jumalan valtakunnan tehtävään.

    Kovin harva luterilainen tuntee Hengen vallan ja voiman. ”Te eksytte, kun ette tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa!” Jeesus antoi opetuslapsilleen voiman parantaa sairaita ja ajaa ulos riivaajia lähettäessään heidät liikkeelle kaksittain taloihin julistamaan Jumalan valtakunnasta ja evankeliumin julistuksen harjoitusmatkalle.

    Jeesus kastoi omansa Pyhällä Hengellä, kun hän lähetti heidät noustuaan itse ylös todistamaan Jeesuksesta. Jeesus opetti vallasta ja voimasta ja lupasi sitä antaa opetuslapsilleenkin ja niin hän myös tekee heille, jotka häneen uskovat sekä Sanaan että Hengen voimaan. Jeesukseni elää ja voimallinen tänäänkin sekä lähettää meille Pyhän Hengen ja kastaa uskovia Pyhällä Hengellä.

    Perinnäissäännöt sitovat suuria kirkkokuntia ja pienempiäkin kirkkokuntia. Perinnäissääntöjen osalta Jeesus oli kapinallinen ja tähän kapinaan hän on minuakin haastanut. Toinen kapinani on Jumalan Pyhän sanan heikko tunteminen ja siksi väärin toimiminen. Sanan totuuden vastainen opetus aiheuttaa minussa kapinaa hengellistä väärää opetusta vastaan. Monet sanan puolesta puhujat eivät ota kaikkea oppia todesta. Pyhän Hengen voiman tuntemus ja opetus on näistä suurin ongelma luterilaisuudessa.

    • “Te eksytte, kun ette tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa!”
      Jeesus puhuu tuossa kohdassa saddukeusten kanssa ylösnousemuksesta. Kyse on siis ylösnousemuksen voimasta, ei henkilahjoista. Yhtä suuri painoarvo on kirjoitusten tuntemisella.

    • Kirjoituksissa puhutaan myös Pyhästä Hengestä ja Pyhän Hengen kasteesta, Hengen jakamista lahjoista sekä opetetaan odottamaan ja ahkerasti rukoilemaan, kuten Jeesus opetti.

    • Totesin vain, että käytät oman agendasi ajamiseen sellaista raamatunkohtaa, jossa ei puhuta ns. henkilahjoista.

    • Totesin puolestani sen, että käytän Raamatun sanaa, Jeesuksen ja Paavalin opetuksia ajaessani ymmärrystä Pyhästä Hengestä eteenpäin. Ei se ole minun agendani, vaan Raamatusta löytämäni tärkeä Jumalan kolminaisuuden asia. Sana on todella tärkeä opin perusta ja sanasta löytyy moninkertaisesti enemmän Pyhästä Hengestä, kuin mitä uskontunnustuksemme siitä sanoo.

  2. Miten selität sanan tekona sen, että Paavali kaatui maahan ja sokeutui kolmeksi päiväksi? Paavali Saulina oli sanan hyvin tunteva mies, mutta Henki ei ollut hänelle auennut ennen Hengen voiman kokemista ja kaatumista maahan. sokeutumista määräajaksi ja Jumalan kirkkauden näkemistä. Miten selität kirkkauden sanana? Lamppu on sanan, mutta kirkkaus on voimaa. Voimaa on Jumalan kirkkaudessa ja enkelikin kuvataan salaman kaltaisena esim. Jeesuksen haudan avaajana. Hautakiven pois vyöryttäminen vaatii voimaa.

    Miksi Paavali puhuu eksyneistä, jotka eivät tunne kirjoituksia eikä Jumalan voimaa? Ovatko vallattomat voimattomia vai voimattomat vallattomia? Legendat ovat oma lukunsa.

  3. Risto,se Paavalin 3 päivän sokeus oli tietysti symbolista. Eräissä veljeskunnissa sidotaan vieläkin alussa kokelaan silmät.
    Jeesuksen lapsuutta koskevissa kaanonin ulkopuolisten evankeliumien hylkäämisessä on heitety lapsai pesuveden mukana. Historialisai tapahtumia jäljitettäessä’ on minusat eritäin tärkeä huomata ns.Jaakobin protoevankeliumin arvo: Jaakob protoev. Luku 15.

    Kirjanoppinut Hannas tuli nyt hänen (Joosefin!) luokseen ja sanoi hänelle: ’Miksi et ilmaantunut k o k o u k s e e m m e?’ Ja Joosef sanoi hänelle: ’Olin matkasta väsynyt ja lepäsin ensimmäisen päivän.’

    Protoevankeliumin voi nyt perustellusti tulkita niin,että Joosef on ollut Suuren neuvoston jäsen! Kyseessä on ollut tod. näk. Joosef Ari Mattatias!

    • Miten ihmeessä symbolinen sokeus parani Ananiaan rukouksella ja miten ihmeessä tuo sokeutuminen etukäteen ilmoitettiin hänelle. Apt. 9:12, 17-18. Sairaat eivät parantuneet symbolisesti Jeesuksen voimasta eikä symboliikka sovi kaikkialle.

    • Opilisesti sokeat parannettiin, henkisesti kuolleet herätettiin eloon. Olet todella sokea jos et näitä metaforia näe. Essealaisilla opettajilla – myös Jeesuksella’ oli toki myös aitoa parantamistoimintaa. Tuleehan koko nimityskin kreikan verbistä ’asija’ eli parantaa.
      Ei ihme että kirkkoisä Eusebius kutsui Moira-järven essealaisia ’meikäläisiksi’.

  4. ”Heissä on jumalissuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman.” Varsinainen Jumalan voima on kätketty evankelimiin. Ilosanomaan Jeesuksesta ja Hänen sovitustyöstään. Siinä, että uskon kautta Hänen vereensä meillä on pelastus ja iankaikkinen elämä. Uskoa, Raamattua ja oikeaa oppia voidaan tunnustaa, vaikka ei omassa sisimmässä ole Jeesuksen Kristuksen siällistä tuntemusta. Hänen voimansa muuttaa jokaisen omansa siältäpäin. Jumalisuuden ulkokuori on usein, niin hienosti rakennettu, ettei huijausta ole helppo havaita. Vain se, onko nähtävissä, että tuo voima vaikutta sisimmässä elämän muutosta, vain se voi paljastaa kummasta tapauksesta on kyse.

Vesa Häkkinen
Vesa Häkkinen
Kirkon kansainvälisen työn juoksupoika, pyrkimyksenä edistää kirkon mission toteutumista hiippakunnissa ja seurakunnissa. Töissä kirkon ulkoasiain osastolla.