Tapahtuipa kerran kirkkokahveilla

Noniin, arvoisat kristityt. Veisataas isänmaallinen virsi.

”Rukoilemme rauhaa
myös koko maailmaan,
että kaikki kansat
pian saavat isänmaan.
Sinä, Herra, saatat
mielet avartaa,
että ymmärrämme:
on yhtä koko maa.”

Juu näin se on, amen.

On se muuten kumma kun niitä afrikkalaisia tänne aletaan raahata, niillähän on iPhonet ja kaikki. Silloin kun täällä pommit lensi niskaan niin Perkule tapeltiin vastaan eikä paettu. Pakolaisia pitäisi auttaa siellä kotimantereella eikä raahata tänne.

Kyllä se nyt kans on yks kun sitä rahaa lapataan sinne kehitysmaihin, vaikka oman maan köyhiä olisi autettavana. Hyvä, että hallitus tajusi leikata runsaasti siitä turhasta kehitysavusta!

Amen amen, veli todistaa väkevästi. Otetaas vielä toiset kupit kahvia ja pullaakin on. Vapaaehtoinen kahviraha on kummilapsille Afrikkaan. Iloista antajaa Jumala rakastaa!

 


Tapaus on fiktiivinen.

 

    • Tällaista en myönnä, mutta kristityksi itseni tunnustan arvojeni puolesta, en kuitenkaan ”kristillissosiaaliseksi”.

  1. Yksi tosi tapaus

    Afrikkalainen saa oleskeluluvan lokakuussa 2007. Suorittaa kielen opiskelun seuraavan vuoden loppuun mennessä. Aloittaa toisen asten ammattitutkinnon, jonka tekee pääasiassa vuoden 2009 aikana ja päättää sen tammikuussa 2010 saaden loppuun suoritetun kurssin todistuksen 10.2.2010. Kaikki tämä suomeksi.

    Sitten vielä joku alkaa ihmetellä että miksi se lopetti koulunsa kesken, kun tuo kurssihan kestää kolme vuotta. Eli lukkoon ennakkoluulot ovat joidenkin mielessä tosi sitkeässä kun eivät ymmärrä että toinen on tehnyt koko kurssin jo valmiiksi.

Hernesaho Matti
Hernesaho Matti
Nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n puheenjohtaja. Aiemmassa elämässä toimin Ylöjärven kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Ihmissuhdekeskeinen seurakunta ja sen rakentaminen kiinnostaa. Yhteys: etunimi.sukunimi@evl.fi