Joissain seurakunnissa työnantaja hankkii suntioille kaikki työvaatteet juhlapuvusta talvikenkiin. Toisissa suntio vastaa kaikista työvaatekuluistaan itse.

Suntiot hoitavat seurakunnasta riippuen hyvin erilaisia tehtäviä. He huolehtivat kirkkorakennuksista ja muista seurakunnan tiloista. Tehtäviin kuuluvat myös kirkollisten tilaisuuksien ja toimitusten valmistavat käytännön työt ja niissä avustaminen sekä seurakuntalaisten kohtaaminen. Suntio saattaa toimia myös haudankaivajana tai vahtimestarina.

– Jossakin seurakunnassa suntio voi joutua vaihtamaan asua monta kertaa päivässä, kun toisessa hän käyttää lähes kaiken aikaa mustaa, kirkollisiin toimiuksiin tarkoitettua juhlapukua, kuvaa Kirkonpalvelijat ry:n puheenjohtaja Harri Kosola.

Kosolan mukaan mitään valtakunnallisia ohjeita suntioiden työpukeutumisesta ei ole eikä näin ollen myöskään yhtenäistä linjaa siitä, miten tai missä määrin seurakunta korvaa suntioiden työvaatekuluja.

Käytännössä kaikissa seurakunnissa kuitenkin edellytetään, että kirkollisissa toimituksissa suntio pukeutuu mustaan juhlapukuun. Vahtimestareilta puolestaan edellytetään siistejä vaatteita, joissa pystyy tekemään tehtävän edellyttämiä monipuolisia töitä.

Kosola toivoo suntioiden työvaatesopimusta osaksi työehtosopimusta

Joissain seurakunnissa seurakunta ostaa suntioille juhlapuvun ja lisäksi talvea varten mustan päällystakin, hanskat ja talvikengät. Toisissa seurakunnissa suntioille puolestaan annetaan pukurahaa, jonka summa ja myöntämisväli vaihtelee seurakuntakohtaisesti.

Osassa seurakuntia suntio ei saa seurakunnalta muita vaatteita kuin suojavarusteet, mikäli hän tehtävässään sellaisia tarvitsee.

– Suomessa on paljon katkeria suntioita, jotka eivät saa vaatekorvauksia lainkaan. Seurakunnissa tätä perustellaan sillä, että yhteistä ja sitovaa suositusta asiasta ei kirkossa ole, ja sillä, että mustaa pukua voi käyttää muuallakin kuin töissä, Kosola kertoo.

– Mielestäni nämä perusteet ovat huonoja. Työantajan hankkimaa juhlapukua voitaisiin vaikka säilyttää työpaikalla.

Kosolan mukaan isoissa seurakunnissa suntioiden vaatekorvaukset hoidetaan keskimäärin paremmin kuin pienissä seurakunnissa. Hänen mielestään olisi tärkeää saada kirkon virka-ja työehtosopimukseen kaikkia työnantajia sitova suntioiden työvaatesopimus.

– Nyt siellä on vain suojavaatesuositus ja sekin on epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Esimerkiksi turvakengistä siellä ei puhuta, vaikka ne pitäisi olla kaikissa konetöissä.

Verovähennyksiin suntion mustaa juhlapukua ei saa. Verohallinnon johtavan veroasiantuntijan Mervi Hakkaraisen mukaan vähennyskelpoisia ovat vain sellaiset työntekijän itse hankkimat vaatteet, joita ei pysty käyttämään missään muualla kuin työssä.

Työnantajan hankkima puku on veronalaista tuloa, suojavaate ei

Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaan suojavaatetuksena hankitaan ja annetaan työntekijän käyttöön tarpeen mukaan suojapuku, suojatakki, esiliina, työtakki, työrukkaset, kumijalkineet, kumikäsineet, sadetakki tai muu vastaava suojavaate, jonka työnantaja katsoo tarpeelliseksi työolosuhteiden laadun tai työn luonteen perusteella.

Suojavaatteet voivat olla sopimuksen mukaan tarpeen esimerkiksi kiinteistö- ja hautausmaatöissä, keittiö- ja taloustöissä, retki- ja leirityössä sekä päiväkerho- ja diakoniatyössä.

– Jos seurakunta hankkii suntiolle puvun, se on veronalaista tuloa, eli sitä pitää kohdella verotuksessa palkanlisänä. Seurakunnan hankkimat suojavarusteet sen sijaan eivät ole työntekijälle veronalaista tuloa, Mervi Hakkarainen sanoo.

Työnantajan kustannuksella hankitun suojavaatetuksen puhdistamisesta ja suuritöisistä korjauksista huolehtii ensisijaisesti työnantaja. Jos työntekijä itse puhdistaa ja kunnostaa käyttöönsä annetun suojavaatetuksen, työnantaja korvaa kuluja kymmenellä eurolla kuukaudessa.

– Esimerkiksi lastenohjaajille maksetaan toisinaan tällaista pesurahaa, Harri Kosola kertoo.

Suntioille turvasolmioita – ”Työssä tulee vastaan enemmän käsiksi käymistä tai sillä uhkailua”

Kristillisiä kirjoja ja kirkollisia tarvikkeita myyvä Sacrum on tehnyt jo pitkään suntioille huiveja ja solmioita liturgisissa väreissä. Nykyisin tarjolla on myös niin kutsuttuja turvasolmioita.

– Saimme seurakunnista muutamia tiedusteluja, joissa niitä toivottiin vaaratilanteiden varalle. Turvasolmio näyttää aivan tavalliselta solmiolta, mutta paidan kauluksen alla on piilossa kuminauha ja hakaskiinnitys. Eli jos solmioon tartutaan, se ensin venyy ja sitten aukeaa eikä kurista, kertoo Sacrumin liiketoimintajohtaja Susanna Mäntyranta.

Harri Kosolan mukaan asiakkaiden aiheuttamat vaaratilanteet ovat lisääntyneet suntioiden työssä noin kymmenen viime vuoden aikana.

– Ravintoloiden ovimiehillähän turvasolmiot on olleet käytössä pitkään. Nyt meidänkin työssä tulee vastaan enemmän käsiksi käymistä tai sillä uhkailua. Huumeet, päihteet ja huonossa hoidossa olevat henkiset sairaudet näkyvät, Kosola sanoo.

Kotimaa-lehti ja Sacrum kuuluvat samaan Sacrum-Kotimaa Oy:hyn.

Suntiot kokevat epäoikeudenmukaisuutta – vaaterahat vaihtelevat seurakunnittain