”Retsi” Lahdessa otti tehtäväkseen koota tämän alueen miesten tapahtumat ”miestenilta.fi ” otsikon alle. Sieltä löytyy seurakuntien miesten tapahtumat ja muutakin kuten ”Padasjoen talkoot”.
Olemme muutamana keväänä jo kokoontuneet Padasjoen leirikeskukseen Särsjärvelle Helatorstai viikolla. Tapahtuman organisointi on ihan vain muutaman tavallisen äijän varassa. Talkoiden lisäksi kuuntelemme miesten luentoja ja niiden jälkeen keskustelemme luennon aiheista pienissä ryhmissä. Saamme vertaistukea toisiltamme ja uusia ystäviä.
Kerran yhdessä vastaavassa tapahtumassa sovin kahden kaverin kanssa, että tavataanpa viikoittain zoomissa tiettynä päivänä joka viikko. Näin olemme sitten tehneet jo viiden vuoden ajan ja jakaneet elämämme iloja, suruja sekä huolia toisillemme, sekä rukoilleet toistemme puolesta. Vastaavaa elämän jakamisen mahdollisuutta uskoisin jokaisen miehen kaipaavan, Ainakin itselle se on ollut paras purkupaikka jossa on voinut jakaa aivan kaiken.
Tämän kevään Padasjoen talkoiden pienryhmät toimivat jokseenkin saman kaavan mukaan. Joku kokeneempi toimii ryhmän vetäjänä ja huolehtii siitä, että jokainen voi vuorollaan puhua. Miesten toiminta, jossa ole ollut mukana jo kai kolmisenkymmentä vuotta on ollut omalle sisäiselle kasvulleni ratkaisevan tärkeää. Muistan hyvin kuinka tullessani mukaan olin oman katkeruuteni ja itsesäälini vankina. Miesten keskellä huomasin pian , ettei niin tarvitse olla, vaan voin nousta ylös siitä ”haisevasta liejusta” jossa olin vuosia aikaani kuluttanut. Opin nuolemaan omat sisäiset haavani ja ottamaan miehen vastuun elämästä. Aloin kasvaa siihen miehuuteen johon uskon Jumalan jokaista miestä kutsuvan. On aika tyypillistä, että monet miehet ovat samaan tapaan haavoittuneita sotureita, kuin itse olin nelikymppisenä. Oli rohkaisevaan miesten toiminnassa oppia se, että monet miehet kulkevat samoja polkuja. Taistellaan ja haavoitutaan, sekä noustaan jälleen ja kypsytään miehuuteen jossa otetaan vastuuta itsestä, perheestä ja vähän muistakin samalla.On hienoa olla porukassa joka on kasvamassa miehuudessa, mutta ei aivan vielä tavoitteessa.
Seurakuntien miehet jäävät usein sivustakatsojan osaan. Mikäli yleensä vaivautuvat mukaan. Miehet kaipaavat toimintaa, vastuuta ja vähän jännitystäkin. ”Padasjoen talkoita” vastaavaa omaehtoista toimintaa voisi olla tarjolla paljon enemmänkin. Me saamme laittaa oman osaamisemme täysillä peliin ja seurakunta hyötyy kun leirikeskuksen ylläpito helpottuu.
Pekka
Kiitos aktiivisuudestasi porukan panemiseen liikkeelle
Piispa ehdokkaat puhuivat siitä, miten tärkeää on lisätä seurakuntalaisten osuutta toiminnassa, kun viranhaltijoita joudutaan vähentämään jatkossa yhä enemmän. Nyt suurin osa vapaaehtoistoiminta on pappien organisoimaan. Ne toiminnat loppuu, kun pappi lähtee. Omaehtoinen toiminta sen sijaan jatkuu. Vain harvat seurakunnat ovat havahtuneet tähän.
Ei näytä herättävän kiinnostusta kirkollisessa kentässä, nämä seurakuntalaisen mahdollisuudet osallistua toimintaa itsenäisesti ja ilman holhousta. Olemme kai niin tottuneet ajatukseen, jossa viranhaltijat hoitavat kaiken ja muut seuraa hiljaa sivusta. Jollei tässä asiassa tapahdu mitään muutosta, niin toiminta kirkossa loppuu sitämukaa, kun työntekijöitä joudutaan vähentämään. Seurakuntalainen ei noin vain voi ottaa koppia pois lähtevän työntekijän tehtävistä. Hän kykenee kyllä ilman apua hoitamaan jonkun asian, mutta kokonaisuutta tuskin kuitenkaan. Viranhaltijoilla on se taito, jota tehtävien hyvä hoito edellyttää.
Toisaalta seurakuntalainen on vapaa byrokratiasta ja tapahtumien järjestäminen on yksikertaisempaa.
Ehkäpä jatkossa toimita muuttuukin hyvin erinäköiseksi, kun se jää seurakuntalaisten varaan.