Anu Laitila johtaa nyt Helsingin seurakuntayhtymää: ”Haasteiden ratkominen on osa johtajan työtä”

Nainen seisoo taustallaan metsää.
Anu Laitila. Kuva: Jukka Granström

Helsingin seurakuntayhtymän johtajana aloitti syyskuun alussa Anu Laitila. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Keravan ja Turun kaupunkien johtotehtävissä.

1 Mikä sai sinut hakemaan Helsingin seurakuntayhtymän johtajaksi?

– Minua kiinnostaa toimia yleisjohtajana vastuullisessa tehtävässä isossa organisaatiossa. Olen luonteeltani utelias ihminen, ja tähän uuteen toimialaan tutustuminen on kiehtovaa.

– Olen aikaisemmin seurannut kirkon asioita muun muassa luottamushenkilönä, ja minulla on ollut kirkkoon liittyviä verkostoja. Nyt oli oikea hetki itseni kannalta siirtyä uuteen, ja myös yhtymässä oli valmiutta valita johtaja muualta julkishallinnosta.

– Lisäksi on sanottava, että tuntuu hyvältä työskennellä Helsingissä, joka on kotikaupunkini. Mutta oli todella avartavaa olla töissä 12 vuotta toisissa kaupungeissa Tallinnassa, Keravalla ja Turussa.

2 Mitä uutta tuot seurakuntayhtymään?

– Aion vierailla jokaisessa Helsingin seurakunnassa, ja lisätä vuorovaikutusta. On tärkeää, että seurakuntien ja yhteisten palveluiden välillä on toimiva yhteys ja kulttuuri, jossa asioita valmistellaan yhdessä.

– Pyrin myös vaikuttamaan siihen yleiseen mielikuvaan, joka kirkosta on. Mielikuvien tasolla kirkon työ ja vaikuttavuus eivät ehkä tule riittävästi esille. Kirkon perustehtävä on tietysti uskossa ja hengellisessä työssä, mutta haluan tuoda esille esimerkiksi sitä, että kirkossa on kovaa ammattitaitoa ja työhönsä sitoutuneita ihmisiä.

3 Mitkä ovat työsarkasi kolme suurinta haastetta tällä hetkellä?

– Jäsenmäärän kehityksestä pitää puhua ääneen, vaikkakin jäsenmäärän laskusuunta on tasaantunut. Toisaalta kirkon vaikuttavuutta voidaan mitata myös muulla tavoin.

– Toinen asia on kiinteistökannan suuri korjausvelka, jonka tilanne olisi erittäin vakava, jos toimenpiteisiin ei olisi jo ryhdytty. Tavoitteena on johtaa sitä ennakoivasti.

– Kolmanneksi nostan esille monimutkaisen organisaation, joka saattaa asettaa aika ajoin haasteita. Siksi yhteiset tavoitteet on hyvä pitää kirkkaina.

4 Helsingin seurakuntayhtymällä on runsaasti varallisuutta kiinteistöissä ja sijoituksissa. Pitäisikö panostusta esimerkiksi diakoniatyöhön lisätä nykyisestä?

– Tähän en pysty ottamaan kantaa tässä vaiheessa, koska olen vasta perehtymässä kokonaisuuteen. Kaikkien toimenpiteiden tulee olla hallittuja ja suunniteltuja. Esimerkiksi kiinteistöjen korjausvelan purkamisen vaikutukset on arvioitava ensin.

5 Onko seurakuntayhtymän ja seurakuntien välinen työnjako nyt hyvä vai pitääkö sitä muuttaa jotenkin?

– Tämä kysymys nousee varmasti esille, kun kierrän tapaamassa kirkkoherroja. Helsingin seurakuntayhtymässä on viimeisten parin vuoden aikana sovittu työnjaon isoista linjoista ja vastuista.

– Mikään tilanne ei kuitenkaan pysy paikoillaan, vaan ihmiset vaihtuvat, asiat muuttuvat ja aina tulee uusia kysymyksiä. Haasteiden ratkominen on osa johtajan työtä.

6 Helsinki on jo nyt monikulttuurinen ja moniuskontoinen kaupunki ja nämä tekijät vahvistuvat edelleen. Miten kirkko tavoittaa eri taustoista tulevat ihmiset?

– Tämä on kiinnostava ilmiö ja iso kysymys. Maahanmuuttohan on näkynyt monien kirkkokuntien tilaisuuksissa osallistujamäärien kasvuna, mutta myös luterilaisen kirkon pitää kehittää keinoja tavoittaa ihmisiä eri kieli- ja kulttuuritaustoista.

– Meillä on selkeitä palvelupolkuja, joiden avulla haluamme tavoittaa yhä useamman Helsingissä asuvan. Mutta ovatko palvelut saavutettavia, tuntevatko eri kieliä puhuvat itsensä tervetulleeksi? Sitä pitää miettiä koko ajan kriittisesti.

– Monikielisyys on yksi painopiste strategiassamme. Asia ei ole helppo, mutta siitä ollaan hyvin tietoisia.

7 Helsingin seurakuntayhtymässä ja seurakunnissa työskentelee lähes tuhat ihmistä. Minkälaisia asioita pidät tärkeinä työyhteisössä johtajana?

– Lähtökohtani on, että teemme työtä yhdessä. Seison ihmisten takana ja olen saatavilla. Matala hierarkia ja joustavuus ovat tärkeitä, mutta samalla perusprosessien pitää olla kunnossa.

– Ihmisen kohtaaminen lähtee ihan pienistä asioista, kuten tervehtimisestä. Huumori keventää aina ja sitä pitää suosia työpäivien aikana.

8 Miten kirkko pidetään Helsingissä houkuttelevana työnantajana jatkossakin?

– Tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä. Selvitysten mukaan työhyvinvointi on hyvällä tasolla ja työ koetaan merkitykselliseksi.

– Kilpailu parhaista työntekijöistä liittyy tietysti paljon mielikuviin, vaikka palkkataso ja työsuhde-edutkin ovat tärkeitä. Kirkon arvopohjaan olisi hyvä jokaisen työntekijän sitoutua, työtehtävästä riippumatta. Kirkko on samalla myös osa julkishallintoa, kuten kunnat ja kaupungit, joten toivoisin, että lähtöasetelmamme olisi yhtä hyvä.

Lue lisää Helsingin seurakuntayhtymästä:

Helsinkiin halutaan lisää kirkonkellojen soittoa pysäyttämään ihmiset keskellä arkea

Seurakuntien talosta luopuminen Helsingissä etenee — harkinnassa muutto Kirkon taloon

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHelsinkiin halutaan lisää kirkonkellojen soittoa pysäyttämään ihmiset keskellä arkea
Seuraava artikkeliKirkkohallitus suojeli 19 siunauskappelia – Tuusulan Paijalasta äänestettiin

Ei näytettäviä viestejä