Valtiovarainministeriön uusimmassa meno- ja rakennekartoituksessa väläytetään mahdollisuutta lopettaa hautaustoimen subventointi kokonaan. Tällöin kirkko ei saisi enää valtiolta sitäkään vähää rahoitusta hautaustoimeen, mitä se nyt saa. Rahoitusta annettaisiin vain väestökirjanpidon ja kulttuuriperinnön hoidon kustannuksiin.

Valtiovarainministeriön laskenta tässä on kiinnostavaa. Sen mukaan kirkon saama valtionrahoitus vuonna 2025 oli 105 miljoonaa euroa. Hautaustoimen bruttokustannukset sen sijaan olivat 165 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi väestökirjanpidon hoitaminen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito maksoi kirkolle noin 45 miljoonaa euroa. Yhteensä siis kirkon kustannettavaa sen lakisääteisistä tehtävistä oli vuonna 2025 peräti 210 miljoonaa euroa.

Lopettamalla hautaustoimen rahoittamisen, valtio säästäisi valtiovarainministeriön laskelmassa noin 52 miljoonaa euroa. Käytännössä siis kirkko saisi väestökirjanpidon ja kulttuuriperinnön hoitamiseen 46 miljoonaa euroa, mikäli säästö on ajateltu laskettavan vuoden 2028 jälkeen kirkolle maksettavasta rahoituksesta, joka on enää 98 miljoonaa euroa.

Hautaustoimi pitäisi tämän jälkeen kattaa pelkillä hautausmaksuilla. Valtiovarainministeriö toteaa, että hautaustoimen maksut pitäisi keskimäärin nelinkertaistaa. Sehän tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kalleimmasta päästä Porvoossa arkkuhautaus ei maksaisi enää 2 245 euroa vaan 8 980 euroa. Halvimmaksi hautausesimerkiksi mainitaan usein Närpiö. Siellä tuhkan sirottelu muistolehtoon maksaisi 68 euron sijasta 272 euroa.

Nämä hintaesimerkit pitävät siis sisällään hautapaikan ja haudan kaivamisen. Ihmisen toimittaminen viimeiseen lepoonsa vaatii kuitenkin myös aina arkun ja vaatteet, kuljetusmaksut sekä tuhkaamisessa lisäksi tuhkausmaksun ja uurnan sekä muistokiven tai -laatan sekä kukkia. Useimmiten halutaan vainajaa muistella myös muistotilaisuudessa. Kaiken kaikkiaan hautajaiset maksavat jo nyt useita tuhansia, tulevaisuudessa siis kymmeniä tuhansia.

Jos hautausmaksut nelinkertaistuisivat, se väistämättä merkitsisi vähitellen muutoksia hautajaisperinteeseen. Ihmisillä kun ei olisi kalliisiin hautauksiin varaa. Kappelin katafalkilla nähtäisiin yhä useammin arkun sijaan pellavapussi täynnä tuhkaa, koska suoratuhkaus on kaikkein halvin tapa hoitaa hautaus. Tai ehkä siunaustilaisuudet pidettäisiin muistolehdoissa, jos niitä ylipäätään pidettäisiin.

HAUTAUSTOIMILAKI VELVOITTAA hautausmaan ylläpitäjää hoitamaan hautausmaata sen arvoa vastaavalla ja vainajien muistoa kunnioittavalla tavalla. Tulevaisuudessa hautausmaiden ulkoinen olemus muuttuisi säästötoimien takia vähitellen siistien hautarivien ja kukkaistutusten sijaan tuhkan ravitsemiksi nurmikoiksi tai pörriäisniityiksi, ehkä metsiköiksi. Ne vaatisivat seurakunnilta vähemmän hoitamista.

Hautaustoimilain vapauttamistakin voisi visioida. Vainajathan voisi kuljettaa itse 24hRuumis-pakuilla krematorioon. Pellavapussin tuhkalle voi ommella itse. Onhan meillä Suomessa myös metsää, minne tuhkat voisi sirotella vapaasti.

Toisaalta ehkä valtiovarainministeriön pohdintaan hautaustoimen osalta pitäisi suhtautua inhorealistisena ajatuskokeiluna, kun nyt säästökohteita pitää keksiä. Tässä maassa on tavattu arvostaa edesmenneitä ja muistella heitä pyhäinpäivänä ja jouluna kynttilöin arvokkaasti hoidetuilla hautausmailla. Se on kulttuuriperintöä ja muistuttaa meitä myös kuolemasta, joka tasapuolisesti kohtaa meitä jokaista.

Jotkut asiat nyt vaan täytyy hoitaa tinkimättä yhteisesti ja kunniallisesti. Kuoleminen on yksi niistä.

Lue lisää pääkirjoituksia:

Pääkirjoitus: Yhdysvaltain senaattiin saatiin nyt lämmintä kristillisyyttä nationalismin sijaan

Pääkirjoitus: Tässä on tie, jota kulkea kirkkokansan sopuun – jos tahtoa on