Kangasalan seurakunnan yhteisöpappi Marko Sagulin kysyi helmikuussa, kiinnostaisiko Voitto Heiskasta perustaa seurakuntaan kävelyjalkapalloryhmä. Ensimmäiseen kokoontumiseen meni reilu viikko. Alustavasti Heiskanen oli kertonut uudesta innostuksestaan syksyllä 2025. Hän oli kokeillut samana vuonna aiemmin kävelyjalkapalloa Kangasalan liikuntatoimen senioriliikunnassa.
– Halusin liikuntaa, jossa saa sydämelle kovempaa kuormitusta. Tässä voi kävellä kovaakin, eikä tule yhtä voimakkaita pysähdyksiä, vääntö- ja kiertoliikkeitä niin kuin juoksussa. Kävelyjalkapallossa ei myöskään taklata, polvivaivoista kärsinyt Heiskanen kertoo.
Kangasalla kävelyjalkapallo on muutenkin nosteessa. Kangasalan Voitto saavutti tänä vuonna 60-ja 70-vuotiaiden lajin SM-mestaruudet.
HERRASMIESTEN KÄVELYJALKAPALLON harjoitukset alkavat hartaudella Kangasalan Jalkapallohallissa. Kerran viikossa tekonurmella pelaavan ryhmän jäsenet ovat 55–75–vuotiaita. Myös naiset ovat tervetulleita. Porukan oman säännön mukaan jokainen tuo ilmi omat virheensä.
Juoma- ja erätauolla he puhuvat niin sähkön hinnasta, henkilökohtaisista asioista kuin reissukuulumisista. Yhteenkuuluvuuden tunne tulee Heiskaselle mieleen porukasta päällimmäisenä. Yksi sarjatasolla aiemmin jalkapalloa pelannut osallistuja on löytänyt kymmenen vuoden tauon jälkeen lajin ilon.
– Meillä yhtä tärkeää kuin liikunta on se, että jokainen saa osallistua. Kunnioitamme kunkin osallistumista omilla kyvyillään. Parasta on yhteinen riemu pelistä ja ihmisistä, joista on tullut ystäviä, luokanopettajana työuransa tehnyt Heiskanen sanoo.
Polviystävällisessä lajissa törmäyksiä ei juuri tule, eikä päällä pukata. Paitsio ei ole käytössä. Joukkue pelaa yleensä kolme erää enimmillään puolikkaalla kentällä.
VITOSDIVISIOONASSA OPISELUAIKOINA jalkapalloa pelannut Heiskanen jatkoi lajia Kangasalan seurakunnan porukassa 1990-luvulla. Alkuun hän oli vähällä lähteä kävelyjalkapallossa juoksemaan.
– Itsellä on ollut voittamisen halua. Sillä ei ole enää niin merkitystä. Tärkeintä on hyvä liikuntatuokio yhdessä, kaikki saavat olla mukana ja tulevat huomatuiksi.
Talvella halli on melko viileä. Silloin Heiskanen suosittelee kerrospukeutumista, jolloin vaatetusta voi tarvittaessa keventää. Itse hän käyttää pelissä lenkkareita, osa sisäpelikenkiä.
Marko Sagulinia ajatus seurakunnan omasta kävelyjalkapalloryhmästä ei heti innostanut.
– Tajusin Voitto Heiskasen olevan kaveri, jolla sydän sykkii kävelyjalkapallolle. Samalla en tiennyt mitään lajista. Mietin, innostaako kävelyjalkapallo ketään. Onneksi uskoin hänen ideaansa.
Viime keväänä Sagulin pääsi itse kokeilemaan lajia herrasmiesten kävelyjalkapallojoukkueen haastettua Kangasalan seurakunnan työntekijät yhteisotteluun. Hän ajatteli, että kävelyjalkapallo on kivaa pikkuliikuntaa, mutta olikin pelin jälkeen aivan poikki.
– Todella yllätyin sen olevan oikeasti hieno liikuntamuoto.
SEURAKUNTA VASTAA jalkapallohallin tilavuokrasta. Yksi elävän seurakunnan merkki on Sagulinin mukaan uusien toimintamuotojen aloittaminen.
– Kun on innostavia liikuntaryhmien vetäjiä, silloin seurakuntalaiset kohtaavat.
Kangasalan seurakunnan Isät ja aikuiset pojat -leirillä lokakuussa pelattiin myös kävelyjalkapalloa.
– Hämmästytti, miten huikean hyvin se toimi. Kävelyjalkapallon hienous on fyysisten erojen tasoittuminen, Sagulin iloitsee.
Lue lisää paikallisjuttuja:
Haravointitalkoot toivat sosiaalista kanssakäymistä ja reipasta ulkoilua Evijärvellä
Ilmoita asiavirheestä