Rovasti Tauno Matias Roto, 82, elää aktiivista arkea Somerolla Kamerunista Suomeen muuttaneen puolisonsa kanssa. Saarnoja hän pitää enää harvakseltaan, mutta intohimo vieraisiin kieliin ja kirjoittamiseen on säilynyt. Roton kirjahyllyistä löytyy muun muassa 500 Raamattua 150 eri kielellä. Pariskunnan jokaiseen päivään kuuluu monta rakkaudentunnustusta.

Tie Someron keskustasta Jokioisiin mutkittelee Varsinais-Suomen vehreässä, viljapeltojen täyttämässä maisemassa. Lähes kiinni tiessä on vanha talo, joka on Roton pariskunnan koti. Somerolla vuonna 1944 syntynyt Tauno Matias Roto muutti tähän taloon yksivuotiaana.

Kahdeksan vuosikymmentä sitten tie oli valtatie numero kaksi. Nyt liikenne on rauhallista.

‒ Isäni ehti tehdä aidan tien ja talon väliin, mutta löysi silti minut taaperona keskeltä tietä, Roto muistelee.

Nyt liikkuminen on hieman haasteellista ja ajoittain apuna on keppi.

‒ Kaaduin kuusi vuotta sitten. Lenkit ovat lyhentyneet ja kunto on heikentynyt, Roto sanoo.

Lapsuudessaan Roto asui tässä talossa vain vuoden, mutta hänen vanhempansa asuivat siinä myöhemminkin ja talo tuli Rotolle perinnönjaossa. Vuodesta 2007 se on ollut Roton pariskunnan koti.

Raamatun tekstejä kymmenillä kielillä

Kolmisen vuotta sitten Roto valmisteli saarnan sotainvalidien veljesliitolle. Hän oli Sotainvalidien veljesliiton Etelä-Hämeen piirin veljespappi.

‒ Tutkin saarnaa varten Raamatun tekstejä 150 kielellä. Tämä lienee ennätykseni, Roto kertoo.

Normaalistikin Roto käyttää useita eri kielisiä tekstejä valmistellessaan saarnaa tai kirjoittaessaan viikon raamatunteksteistä blogia.

‒ Enää en jaksa ihan samalla lailla kuin ennen, mutta 20–30 kieltä voi silti olla käytössä, Roto kertoo.

Hän ei suostu vastaamaan kysymykseen hallitsemiensa kielten määrästä.

‒ Minulle se, että osaan jotain kieltä, voi tarkoittaa niin kovin eri asiaa kuin kuulijalle. Voin käyttää kieltä, mutta en osaisi vaikkapa tulkata sitä sujuvasti, Roto sanoo.

Papin työtä hän on tehnyt Suomessa ja maailmalla parilla kymmenellä kielellä, suomen lisäksi eniten ruotsiksi ja ranskaksi.

Innostus kieliin ja etenkin kristinuskon historian kannalta keskeisiin kieliin syttyi vasta yliopistossa.

Roto ei myönnä olleensa erityislahjakas lapsi. Hän kuvailee itseään maanviljelijävanhempien tavalliseksi kakaraksi.

‒ Lukiossa sain ehdot englannista, koska keskityin opiskelun sijaan vain shakin pelaamiseen. Myöhemmin kuulin, että opettajani olivat käyttäneet minusta sanaa nero puhuessaan minusta serkulleni.

Roto iloitsee suuresti aina, kun oivaltaa jotain uutta tutkimastaan raamatuntekstistä muiden kieliversioiden kautta. Hän sanoo olevansa tyytyväinen valmisteluun vasta kun on jälleen oivaltanut jotain uutta.

‒ Saarnoissa iloni niitä valmistellessa syntyneistä oivalluksista välittyi kuulijoille, vaikka en voinut selittää kaikkia taustoja. Jos kuvailen vaikkapa kotipihani yli lentäviä lentokoneita, ei kuulija saa mitään siitä, että kertoisin tarkalleen konetyypit ja niiden moottorien erikoisuudet, mutta voin välittää kokemusta yleisemmällä tasolla.

Kaikki alkoi lähetyskutsumuksesta

Matias Roton isoäiti ja isotäti olivat Somerolla evankelisen herätysliikkeen kannattajia.

‒ Silloin Somerolle saatiin aina evankelisia pappeja. Somerolla evankelisuus ja kirkollisuus olivat lapsuudessani sama asia, Roto kertoo.

Ajatus lähetystyöhön lähtemisestä ei kuitenkaan iskostunut Roton mieleen vielä lapsuudessa.

‒ Sain voimakkaan lähetyskutsun lukiossa. Se vaikutti ammatinvalintaani.

Ensimmäisinä ammattivaihtoehtoina Roto mietti upseerin tai lääkärin uraa.

‒ Ajattelin, ettei lähetyskentillä tarvita upseereita, lääkäreitä kylläkin, mutta tietty puhdistusaineen haju aiheutti minulle pahoinvointia. Niinpä ajattelin, että taitaa olla niin, että rupean papiksi ja olisi se hyvä kieliäkin opetella.

Kielten opiskelu alkoi innostuksesta hepreaan. Luther-tutkija ja professori Lauri Haikolan seminaarissa Roto perehtyi Lutherin kielen teoriaan ja saksan kirjakieleen. Myös Vanhan Testamentin eksegetiikan eli tieteellisen raamatuntutkimuksen professori Ilmari Soisalon-Soininen oli merkittävä kielenopiskeluun innostaja.

‒ Havahduin ymmärtämään ihan toisella tavalla myös suomen kieltä opiskellessani muita kieliä, Roto kertoo.

Opinnoissaan Roto perehtyi moniin vanhoihin kieliin kuten maailman vanhimpaan kirjoitettuun kieleen sumeriin, ja kuolleeseen itäseemiläiseen kieleen akkadiin sekä Jeesuksen äidinkieleen arameaan.

Monia kieliä Roto on opiskellut itsenäisesti lukemalla ja kuuntelemalla.

‒ 1970-luvulla sairaslomalla, kun en oikein muuta jaksanut mutta oli kuitenkin hiukan energiaa, opiskelin ranskaa ja venäjää. Kerran ajattelin alkavani lukea venäjäksi, mutta kymmenisen sivua luettuani huomasinkin tekstin olevan valkovenäjää, Roto muistelee.

Hän suhtautuu kielitaitoonsa vaatimattomasti, mutta kertoo mielellään muistoja työuransa varrelta kohtaamisista, joissa kielitaidosta on ollut hyötyä ja iloa.

Raamattuja Rotolla on yli 500 kappaletta 150 kielellä.

‒ Meille tutussa käännöksessä Luukkaan jouluevankeliumissa käytetään ilmausta koko maailma ja keisari kuin oletuksena, että tiedämme sen tarkoittavan Rooman keisaria ja Rooman valtakuntaa, mutta esimeriksi eräässä kiinankielisessä käännöksessä korostetaan Roomaa.

Jumala otti pojan ja antoi somalinuoria

Matias Roton ja hänen ensimmäisen puolisonsa nuorin poika Miika kuoli 17-vuotiaana sydänlihaksen tulehdukseen.

1990-luvun alussa Roto oli pappina Lapinjärvellä, jonne saapui pakolaisina somalinuoria. Hiukan myöhemmin pakolaisia tuli myös entisen Jugoslavian maista.

‒ Meillä oli hienoja hetkiä ja keskusteluja nuorten kanssa. Jumala oli ottanut kuopukseni mutta sain 177 somalinuorta tilalle. He kävivät mielellään pappilassa keskustelemassa papin kanssa. He olivat myös monipuolisesti lahjakkaita; kirjoittivat runoja ja sävelsivät musiikkia, Roto kertoo.

”Muslimeilla on sääntö, että jos saatavilla ei ole omaa imaamia, voi käydä kristityn papin tai juutalaisen rabbin luona.”

Minkäänlaista vastakkainasettelua islamin ja kristinuskon välille ei syntynyt.

‒ Muslimeilla on sääntö, että jos saatavilla ei ole omaa imaamia, voi käydä kristityn papin tai juutalaisen rabbin luona. Olen tavannut imaameja, jotka sanovat, että mehän olemme samaa uskontoa, Roto sanoo.

Hän muistuttaa, että länsimaiden tapa erottaa uskonto, politiikka ja filosofia toisistaan ei päde islamissa, jossa ne ovat vain yhden ja saman asian kolme eri puolta.

Pakolaisten kanssa Roto koki tarvetta osata useampia kieliä ja keksi luovia ratkaisuja.

‒ Esimerkiksi eräät kosovolaiset halusivat puhua englantia, mutta päädyimme siihen, että he puhuivat serbiaa ja minä puhuin venäjää.

Nuoruuden haaveesta tuli sittenkin totta

Roto ehti jo sopeutua ajatukseen, että hänestä ei tulekaan lähettiä lähetyskentälle. Swahilin kielikurssin hän oli tosin käynyt jo vuonna 1966 ajatellen lähetystyötä Afrikassa, ja tulevalle vaimolleen hän oli asettanut ehdoksi, että tämän olisi oltava valmis lähtemään lähetystyöhön.

Monet Roton opiskelukaverit lähtivät lähetystyöhön, mutta Roto jäi Suomeen. Hän työskenteli pappina muun muassa Savossa, sitten kirkkoherrana Humppilassa, ja siirtyi seuraavaksi Ahvenanmaalle Kumlingeen ja sieltä muihinkin Porvoon hiippakunnan seurakuntiin.

Roton ensimmäinen vaimo oli vuosia vakavasti sairas ja hän kuoli vuonna 1998. Surutyötä pariskunta ehti tehdä yhdessä vuosien ajan.

‒ Surutyön jälkeen minulla oli ajatus, että haluaisin vielä löytää elämänkumppanin. Meni kuitenkin pitkään ennen kuin suru oli hälvennyt niin paljon, että pystyin ja uskalsin ryhtyä konkreettisiin toimiin, Roto kertoo.

”Ensimmäisenä päivänä lähetyskeskuksessa näin prinsessa Coletten. Kiinnostuin heti.”

Hän huomasi, että Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys haki lähettiä Kameruniin. Hän haki tehtävään ja lähti Kameruniin 57-vuotiaana vuonna 2001.

Nuoruuden unelma lähetystyöstä toteutui ja samalla toteutui haave uudesta elämänkumppanista.

‒ Ensimmäisenä päivänä lähetyskeskuksessa näin prinsessa Coletten. Kiinnostuin heti, Roto kertoo.

Hän ei kuitenkaan tohtinut heti ilmaista kiinnostustaan vaan jäi tarkkailemaan naista. Coletten isoisä oli paikallinen kuningas, heimopäällikkö, mistä tulee tyttären arvonimi prinsessa.

‒ Kävi ilmi, että Colette oli naimaton ja aktiivinen seurakuntalainen. Mietin, onkohan hänellä joku mielitietty mielessä. En voinut heti suoraan sanoa, että olen kiinnostunut. Vieraan kulttuurin edustajan eleitäkin on vaikea tulkita, Roto kertoo.

Roto tutustui Coletten veljeen, joka oli korkeassa virassa ja arvostettu henkilö Kamerunin luterilaisessa kirkossa.

‒ Mietin, että jos veli on kunniallinen ja arvostettu, niin varmaan siskonsakin on aidosti hyvä ihminen.

Kosinta kertarykäisyllä

Viimein Roto rohkaistui ja kysyi suoraan Colettelta: Tuletko vaimokseni? Colette pyysi puoli vuotta miettimisaikaa. Pariskunta neuvotteli aikajänteestä, jolla kosintaan piti vastata ja Roto pysyi tiukkana; Coletten oli kerrottava vastauksensa seuraavana päivänä. Colette vastasi kyllä.

Häitä vietettiin Kamerunissa. Avioliitto sai sekä pariskunnan lähipiiriltä että seurakuntalaisilta niin Suomessa kuin Kamerunissa lämpimän vastaanoton.

Suuria kulttuurishokkeja pariskunta ei kohdannut.

‒ Kulttuuritörmäyksiä ei ole ainakaan jäänyt mieleen, joitain yllätyksiä toki tuli. Olin ollut paljon lähetystyöntekijöiden kanssa tekemisissä ja tottunut erilaisiin tapoihin, Roto muistelee.

Koska Matias Roto asui työantajansa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kustantamassa asunnossa, hänen piti selvittää muuttunut elämäntilanne työnantajalleen. Kaikki sujui ongelmitta.

Kulttuurishokki oli edessä lähinnä Colettella kun pariskunta muutti Suomeen vuonna 2007.

‒ Colette oli tottunut ostamaan vaikkapa lihasta parhaat palat suoraan teurastajalta ja kaiken tuoreena ja irtotuotteina. Suomalainen ruokakauppa ja valmiiksi pakatut tuotteet olivat aluksi iso ihmetyksen aihe, Roto kertoo.

Colette on miestään 17 vuotta nuorempi. Hänelle naimattomuus oli ollut Jumalan valitsema tie.

‒ Colette oli päättänyt, ettei ainakaan Pohjois-Kamerunista kotoisin olevalle miehelle suostu vaimoksi. Sitten tulikin hiukan pohjoisempi mies, Roto myhäilee.

Rakkaus ja lämpö pariskunnan välillä on näkyvää; kosketusta on paljon vieraankin läsnä ollessa. Lämpimät katseet kertovat syvästä kiintymyksestä.

”En tiedä miten jakaisin elää ilman rakkautta”

Rakkaus on Roton pariskunnalle elämän kantava voima.

‒ Se on ihan ratkaisevan tärkeää. Jos ei olisi rakkautta, en tiedä miten jaksaisin elää, Roto sanoo.

”Meidän pitäisi oppia niin kirkkona, yhteiskuntana kuin yksilöinäkin tekemään yhteistyötä sen sijaan, että aina kinataan.”

Pariskunta kommunikoi keskenään sekä suomeksi että ranskaksi, joka on Kamerunissa Ranskan siirtomaavallan jäljiltä maan puhutuin kieli.

‒ Sanomme ihan joka päivä toisillemme monta kertaa, että olet tärkeä, rakastan sinua. Kaikkia tunteita saa ja pitää näyttää. Jos on huonolla tuulella, niin kenellepä muulle sitä voisi kiukutella kuin omalle rakkaalleen.

Kestävän parisuhteen salaisuutena Rotot pitävät rakkauden lisäksi luottamusta ja toinen toisensa arvostamista.

Samaa reseptiä rovasti Roto tarjoaisi koko maailmalle.

‒ Meidän pitäisi oppia niin kirkkona, yhteiskuntana kuin yksilöinäkin tekemään yhteistyötä sen sijaan, että aina kinataan. Meidän pitäisi oppia kunnioittavaa ihmiskäsitystä ja kohtaamaan toisemme arvostavasti ja avoimin mielin.

Yhteisöllisyyttä ja yhteistyön merkitystä opettivat myös vuodet Kamerunissa.

‒ Heti siellä mietin, että jos jotain saisin Kamerunin yhteisöllisyydestä Suomen yksilökeskeiseen kulttuuriin. Myös vanhusten kunnioittaminen teki suuren vaikutuksen, Roto sanoo.

Blogeja ja shakkia

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän väheneminen saa Roton murheelliseksi.

‒ Olisi tietenkin hyvä saada luvut nousemaan, onhan Raamatunkin näkemys kokonaisvaltainen: kansat kansoina. Omalta osaltani pyrin pitämään evankeliumin asiaa yllä niin paljon kuin pystyn ja jaksan, mutta isosti en pysty vaikuttamaan, Roto sanoo.

Lukijablogin viikoittainen kirjoittaminen kotimaa.fi-sivustolle on Rotolle mieluisaa. Johtoajatuksena hänellä on ollut Raamatun tekstien käsitteleminen. Hän aloitti evankeliumeista ja siirtyi Vanhan Testamentin lukukappaleisiin, psalmeihin ja sitten apokryfikirjoihin ja epistolateksteihin.

‒ Tekstini ovat usein kymmenen luetuimman ja kommentoiduimman blogikirjoituksen joukossa, Roto kertoo.

Elämän suuret unelmat ovat toteutuneet. Hidastunut fyysinen vauhti ei ole hidastanut mieltä. Jokin aika sitten Matias Roto kuunteli äänikirjana Uuden Testamentin latinaksi.

Nuoruuden shakkiharrastus on siirtynyt tietokoneen ruudulle. Roto pelaa internetin ohjelmia vastaan länsimaisen shakin lisäksi myös kiinalaista ja japanilaista shakkia.

Juttu on julkaistu Askel-lehdessä 10/2026.

Ilmoita asiavirheestä