2024 Suomen ensi-iltansa saanut Conclave oli ilmestymisvuotensa todellinen yllättäjä. Kiitosta kerännyt ja kohuakin herättänyt elokuva palkittiin muun muassa parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnolla. Elokuva nähdään televisiossa 2.9. ja sen jälkeen se on katsottavissa Yle Areenassa.

Conclave kertoo nimensä mukaisesti kardinaalien konklaavista, joka järjestetään aina istuvan paavin kuoltua. Ihmiset ympäri maailman tuntevat konklaavin kiehtovuudet, eli Sikstuksen kappelissa suljettujen ovien takana tapahtuvan paavinvalinnan ja päätöstä seuraavan valkean savun.

Konklaavin keskustelut ja päätöksenteko ovat toimivaa polttoainetta fiktiolle, sillä valintaprosessi valtapeleineen on kaikilta muilta paitsi kardinaaleilta salattu. Kun ”Extra omnes” kajahtaa, vain kardinaalit jäävät freskojen suojiin kirjoittamaan historiaa.

SAAKO NÄISTÄ aineksista sitten 2020-luvun mittareilla toimivan trillerin? Yllättävää kyllä, saa. Paavipeli käy kulisseissa kuumana ja kuten Stanley Tuccin näyttelemä kardinaali Bellini summaa: vaikka kaikki näyttelevät nöyriä ja vain kutsuttuina paaviksi aikovia, on jokainen pohtinut valmiiksi oman mahdollisen paavillisen nimensä.

Katsoja punotaan kummallisten pelien, kampitusten ja vehkeilyjen verkkoon heti. Ralph Fiennesin ilmeikkäästi näyttelemä kardinaali Lawrence joutuu pitämään päänsä kylmänä tapahtumien keskiössä.

Kuka oli viimeinen vieras kuolevan paavin luona? Mistä he keskustelivat? Kuka on ylimääräinen kardinaali? Mitä ruokaa tarjoileva nunna säikähti? Onko yksi kardinaaleista todellisuudessa erotettu tehtävistään?

Vaikka monet katoliset tahot ovat Yhdysvalloissa suuttuneet elokuvasta, ei teos nähdäkseni kritisoi sen enempää kristinuskoa kuin kirkkoakaan. Ihmisen vallanhimoa ja ristiriitaisuutta se kyllä satirisoi julmasti, mutta eikö sitten saa?

Erilaisia kirkkopoliittisia karikatyyreja särvitään tasapuolisesti ja osansa saa niin uhriutuva liberaali kuin islamfobialla ratsastava konservatiivikin. Mielenkiintoisiksi nousevat myös globaalit näkökulmat: kriisialueiden kristillisyys, kasvavat kirkot ja se, kun liberaaleiksi mielletyt kolmannen maailman kardinaalit yllättävätkin teologiallaan.

Länsirintamalta ei mitään uutta -elokuvalla läpilyöneen Edward Bergerin ohjaus on varmaa ja Roman Polanskin luottohkäsikirjoittajanakin tunnetun Robert Harrisin romaanin pohjalta tehty käsikirjoitus on asetteluiltaan loppuun asti yllättävä. Viisi tähteä, tahtoisin julistaa.

Conclave. Ohjaus Edward Berger. 120 min.

Juttu on julkaistu aiemmin joulukuussa 2024.

LUE MYÖS:

Kolumni: Kaunis elokuva uskosta jäi sanasodan jalkoihin