Venäjän kouluihin tulee lukuvuoden alkaessa 1. syyskuuta uusi oppiaine ”Venäjän hengellinen ja moraalinen kulttuuri”. Venäjän opetusministeriön mukaan sen tavoitteena on lasten ja nuorten maailmankuvan kehittäminen perinteisten arvojen pohjalta. Taustalla on maan uusi opetussuunnitelma.

Asiasta on tiedottanut Venäjän opetusministeri Sergei Kravtsov. Opetuksen muutoksista kertoo Petroskoissa ilmestyvä suomenkielinen Karjalan Sanomat uusimmassa 26.8. ilmestyneessä numerossaan.

Karjalan Sanomien mukaan opetusministeriö kertoo, että uuden oppiaineen kautta lapset tutustuvat valtion, yhteiskunta- ja kulttuurihenkilöiden, tiedemiesten ja sotilashenkilöiden – mukaan lukien erikoisoperaation sankarien – elämään ja näkemyksiin.

Uudesta oppiaineesta tulee ministeriön mukaan pakollinen maan kaikissa kouluissa, mutta sitä ei saa kuitenkaan valita valtakunnallisena kokeena tai yhtenäisenä valtakunnallisena päättökokeena.

SYKSY TUO Karjalan Sanomien mukaan Venäjän kouluihin muitakin muutoksia. ”Isänmaan turvallisuuden ja puolustuksen perusteet” -oppiaine jaetaan kahteen pakolliseen kurssiin. Toinen on ”Hengen turvallisuus” ja toinen ”Perussotilaskoulutus”.

Koulutukseen kuuluu myös harjoituksia, jotka ministeriön mukaan auttavat oppilaita oppimaan suojelemaan itseään kotona, kaupungissa, luonnossa ja digitaalisessa tilassa.

Lisäksi uudesta lukuvuodesta alkaen ”Venäjä – minun horisonttini” -opintokurssista tulee pakollinen. Ohjelma sisältää vähintään kahdeksan oppituntia, jotka käsittelevät taloutta, johtavia yrityksiä, kysyttyjä ammatteja ja uramahdollisuuksia tietyllä alueella. Tämä kurssi tavoittaa Karjalan Sanomien mukaan Venäjällä yli 8,5 miljoonaa 6.–11.-luokkalaista.

Myös historian ja yhteiskuntaopin opetusta lisätään. Uutisen mukaan päivitetty opetusohjelma on tiiviimmin sidoksissa historiaan, kirjallisuuteen ja maantieteeseen.

Uudessa opetussuunnitelmassa erilaisen kansallisena ja isänmaallisena pidettävän aineksen määrä näyttää lisääntyvän. Sen sijaan vieraan kielen opiskelu kouluissa vähenee lukuvuoden alusta.

Vieraan kielen opetuksen tuntimäärää 5.–7. luokilla on tarkoitus vähentää 510 tunnista 408 tuntiin. Kyseisten luokka-asteisen koululaiset opiskelevat vierasta kieltä kaksi tuntia viikossa. 8.–9. luokilla tuntimäärä pysyy entisellään, eli kolme tuntia viikossa.

Venäjän opetusministeriö on Karjalan Sanomien mukaan selittänyt, että tuntimäärän vähentäminen ”ei poista ainetta, vaan sen tarkoituksena on löytää optimaalinen tasapaino opetussuunnitelmassa”.

Uutinen ei täsmennä, minkä kielien opetus kouluissa vähenee, mutta Venäjällä kouluissa ylivoimaisesti opiskelluin vieras kieli on pitkään ollut englanti. Seuraavina ovat tulleet saksa ja ranska. Kiinan kielen opiskelu puolestaan on viime vuosina lisääntynyt Venäjällä nopeasti.

UUDESSA OPETUSSUUNNITELMASSA Venäjällä on vaikeaa olla näkemättä poliittisia perusteita ja tavoitteita. Sen isänmaalliselta kalskahtavat painotukset sopivat hyvin tähän linjaan, jossa esimerkiksi vuonna 2022 alkanut avoin hyökkäys Ukrainaan halutaan kuvata patrioottisena operaationa.

Opetuksen järjestämisessä on Venäjällä ollut 2010-luvulta lähtien nähtävissä myös tiettyä uutta yhdenmukaistamista. Se näkyy varsinkin monien Venäjän alkuperäis- ja vähemmistökansojen asuma-alueiden koulutusoloissa: venäjänkielisen opetuksen määrää on lisätty monissa vähemmistökielillä toimineissa kouluissa tai luokissa.

Esimerkiksi monet pienet suomensukuiset kansat Venäjällä ovat käytännössä joutuneet yhä useammin ja entistäkin enemmän panemaan lapsiaan lähes täysin tai ylemmillä luokka-asteilla täysin venäjänkieliseen opetukseen: omankielisiä lukioita ei joillakin vähemmistökansoilla välttämättä ole lainkaan.

Lasten alkuperäiskieli jää silloin vain kotikieleksi. Monissa tapauksissa sellainen johtaa varsinkin kaupunkiolosuhteissa pienten vähemmistöjen kielelliseen ja kulttuuriseen venäläistymiseen.