Vaikuttaminen kirkossa vaatii pitkiä hermoja ja sinnikkyyttä. Muutoksia tapahtuu, mutta hengitystään ei kannata pidätellä niitä odotellessa. Pitkän linjan kirkolliskokousedustaja Tapio Tähtinen tietää tämän.
Toukokuussa Tähtiselle myönnettiin ero kirkolliskokouksesta kesken kauden, koska eläkkeelle jäätyään hän muutti Espoon hiippakunnasta Tampereen hiippakuntaan. Edustajan paikka ei siirry yli hiippakuntarajojen. Kesken jäänyt kausi oli Tähtisen neljäs kirkolliskokouskausi.
1 Toimit pitkään talousvaliokunnan puheenjohtajana. Mikä oli merkittävin saavutuksesi?
– Vuonna 2017 talousvaliokunta esitti kaikkien yllätykseksi, että kirkon keskusrahastomaksu alennetaan jo seuraavan vuoden alusta alkaen. Tämän seurauksena muun muassa Kirkkohallituksen toimintaa on organisoitu uudelleen, ja kuluvan vuoden toukokuussa kirkolliskokous saattoi kuitata muutoksen toteutuneeksi. Se, mihin alun perin oli tarkoitus käyttää kolme vuotta, vei lähes kymmenen vuotta.
– Samanaikaisesti myös kirkon eläkerahastoa koskeva lakimuutos on edennyt. Eduskunta saanee sen käsiteltäväksi vielä tämän hallituskauden aikana. Voin hyvillä mielin todeta, että minun työni tuli päätökseen.
2 Mitä keskeisiä muutoksia kirkolliskokouksessa on kausiesi aikana tapahtunut?
– Asioita on ryhdytty katsomaan ja suunnittelemaan pitemmällä perspektiivillä kuin aikaisemmin. Kärjistäen voi sanoa, että aikaisemmin mentiin talousarvio-
vuosi kerrallaan. Nyt arvioidaan 10–15 vuoden tulevaa kehitystä.
– Valiokunnat kokoontuvat nykyisin myös yhteisiin kokouksiin. Aikaisemmin kirkolliskokouksen työjärjestys ei edes antanut mahdollisuutta tällaiseen. Samalla valiokuntien oma-aloitteisuus on kasvanut. Sain aluksi kritiikkiä vallattomuudesta, kun talousvaliokunnassa käsittelimme muitakin asioita kuin täysistunnon sinne lähettämiä.
3 Kirkolliskokouksessa on nykyisin myös ryhmittymiä, ja samanhenkiset kokoontuvat keskustelemaan asioista etukäteen. Minkälaisia muutoksia ryhmät ovat tuoneet kirkolliskokoukseen?
– Minut valittiin kirkolliskokoukseen ensisijaisesti keskiuusmaalaisten seurakuntien edustajana aikana, jolloin alueellisuus oli tärkeämpää kuin teologiset kysymykset. Tämä on muuttunut, sillä ryhmittymien myötä arvoilla, mielipiteillä ja näkemyksillä on aikaisempaa suurempi merkitys.
– Nykyisin edustajat hakeutuvat aikaisempaa enemmän samanhenkisten kanssa yhteiseen seuraan. Tämä näkyy selvästi kokoustauoilla ja kirkolliskokouksen vapaa-ajalla.
4 Olit mukana synnyttämässä tätä kehitystä. Pidätkö sitä edelleen perusteltuna?
– Ryhmittymät mahdollistavat asioiden ennakoinnin ja neuvottelut mielipiteitä jakavista asioista, joten kyllä ne ovat perusteltuja. Valitettavasti käytännössä ryhmät neuvottelevat lähinnä puheenjohtajista, eikä neuvotteluyhteyttä ole oikeastaan muuten syntynyt. Siinä mielessä alkuperäinen tavoite ei ole toteutunut.
5 Eikö ryhmien synnyttäminen ole lisännyt vastakkainasettelua, josta kirkon piirissä on oltu muutenkin huolestuneita?
– Polarisaatio on tapahtunut tosiasia, ja ryhmät ovat vain luoneet tälle rakenteen. Kirkolliskokouksessa tämä toimii samalla tavalla kuin eduskunnassa: asiat voivat riidellä mutta ihmiset eivät.
6 Mikä on arviosi kirkolliskokouksen toimintakulttuurista?
– Täysistunnossa puheet ovat siistiytyneet ja ylilyönnit vähentyneet. Toisaalta kirkolliskokouksen kyselytunti on menettänyt merkitystään. Alun perin kyselytunnin tarkoitus oli, että edustajat voivat kysellä kirkon valmistelussa olevista asioista Kirkkohallitukselta ja piispoilta. Nyt edustajat pitävät esitelmiä ja kysyvät nokkelasti jotain, joka tuo esille omia näkökulmia. Koska kyselytunti lähetetään verkkoon, osa puhuu sinne ruudun taakse enemmän kuin salissa oleville.
7 Mitä erityisen positiivista pitkästä edustajakaudesta on jäänyt mieleen?
– Edustajan tehtävä on ollut suuri rikkaus ja etuoikeus. Olen saanut tutustua eri puolilta Suomea tuleviin mielenkiintoisiin ihmisiin, ja seurakuntien erilainen todellisuus on myös tullut esille.
8 Onko mahdollista, että Tapio Tähtinen nähdään vielä kirkolliskokouksessa Tampereen hiippakunnasta valittuna edustajana?
– Jos kysytään ehdolle, lupaan miettiä asiaa.
Lue myös:
Uusi kirkolliskokousedustaja Helena Hulmi: Edustajien jako kahteen ryhmään oli hämmentävä kokemus
Ilmoita asiavirheestä