Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto on tyytymätön Opetushallituksen tapaan käsitellä koulujen järjestämislupahakemuksia. Liiton mukaan Opetushallitus ei ota valmistelussa huomioon hakemusten täydennyksiä riittävällä tavalla.

Liiton puheenjohtaja Jukka Sipilä sanoo, että hakijoiden kannalta on kestämätöntä, että koulutoiminnan aloittamiseen liittyviä kriteerejä muutetaan kesken prosessin. Näin kävi hänen mukaansa viimeksi, kun valtioneuvosto hylkäsi Seinäjoelle ja Kouvolaan suunnitellut hakemukset.

– Hakemus pitää jättää vuosittain heinäkuun loppuun mennessä. Jos järjestämislupaan liittyviä perusteita muutetaan tämän jälkeen ja hakemuksia muutetaan niiden mukaisesti, pitäisi hakijan tekemä muutokset ottaa valmistelussa myös huomioon.

– Seinäjoen ja Kouvolan kohdalla täydennyksiä ei otettu huomioon kuin osittain. Olemme antaneet asiasta palautetta Opetushallitukseen.

VALTIONEUVOSTO HYLKÄSI sekä Seinäjoen että Kouvolan hakemukset sillä perusteella, että alueilla ei ole tarvetta lisätä koulutustarjontaa oppilasmäärien vähetessä. Kristillinen kasvu Seinäjoen Seudulla -yhdistyksen osalta päätöstä perusteltiin myös sillä, että hakijalla ei ole kaikilta osin riittäviä ammatillisia ja taloudellisia edellytyksissä järjestää opetusta.

Kouvolan seudun kristillinen kasvatus -yhdistyksen osalta hakijan taloudellisiin edellytyksiin järjestää opetusta katsottiin liittyvän pientä epävarmuutta.

Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitossa toivotaan, että koulujen järjestämisluville luotaisiin nykyistä selkeämmät kriteerit.

– Päätökset perustuvat tällä hetkellä poliittisen harkintaan, liiton puheenjohtaja Jukka Sipilä sanoo.

Seinäjoki ja Kouvola hakivat viime vuonna muutoksia valtioneuvoston hylkääviin päätöksiin Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Oikeus teki ratkaisun, eikä päätöksiä kumottu. Lain mukaan valtioneuvosto voi käyttää harkintaa, joka perustuu esimerkiksi arvioon, miten alueen oppilasmäärä kehittyy.

Nykyisen Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan ”hallitus luo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjille järjestämiseen liittyvät kriteerit”. Ainakaan toistaiseksi kirjausta ei ole toteutettu.

HALLITUSOHJELMASSA TODETAAN myös, että varhaiskasvatus ja perusopetus säilyvät jatkossakin kuntien järjestämisvastuulla. Valtioneuvoston tuoreissa hylkäävissä päätöksissä ei tätä paikallisnäkökulmaa otettu huomioon, sillä sekä Seinäjoen että Kouvolan kaupungit antoivat kumpikin puoltavan lausunnon kristillisen koulun perustamisesta kaupunkiin. Kouvolan kaupungin mukaan koulun perustaminen lisäisi jopa kaupungin vetovoimaa.

Viimeisin kristilliselle koululle myönnetty kokonaan uusi lupa on vuodelta 2018, jolloin lupa myönnettiin Rovaniemelle. Määräaikaisia lupia on sen jälkeen vakinaistettu.

Hakemus on jätettävä vuosittain heinäkuun loppuun mennessä. Seinäjoelta, Kouvolasta ja Lempäälästä lähtenee määräaikaan mennessä uusi hakemus.   

Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton puheenjohtaja Jukka Sipilä sanoo, että koulun perustaminen on pitkä prosessi ja vaatii vuosien valmistelun. Toiminnan järjestäminen ja talous on suunniteltava huolella. Liitonkaan etu ei ole, että hakemuksia jätetään käsittelyyn keskeneräisinä tai huonosti valmisteltuina.

Sipilä sanoo, että lupaprosessissa pitäisi ottaa huomioon yhteiskunnan muuttuminen, joka muuttaa myös perusopetusta:

– Pidän erikoisena, että aktiivista kansalaistoimintaa perusopetuksen suunnan muuttamiseksi ei arvosteta. Kristillisten koulujen hankkeet lähtevät pienistä yhteisöistä, joissa syntyy yhteisöllisyyttä, jota pitäisi tukea.

Lue myös:

Kun Jumala kuuluu koulupäivään – kristillisten koulujen suosio kasvaa vauhdilla

Ilmoita asiavirheestä