Kun tuomaristo 5.7.1927 valitsi Jyväskylän Taulumäen kirkon ehdotelmista voittajan, saattoi yllätys olla melkoinen. Suunnitelman tekijäksi paljastui nimittäin Elsi Borg.
Tuolloin Suomessa ei ollut vielä yhtään naisen alusta asti suunnittelemaa kirkkorakennusta. Kotimaa uutisoi kilpailun tuloksesta lyhyesti heti seuraavassa lehdessä. Neutraaliin sävyyn kirjoitetussa jutussa arkkitehdin sukupuolta ei mainittu sanallakaan. Borgin sukupuolen tiedetään silti herättäneen aikanaan keskustelua: voisiko kirkon suunnittelun todella uskoa naisen käsiin?
Elsi Borg syntyi Nastolassa 1893 vanhaan pappissukuun. Arkkitehtuuria hän lähti opiskelemaan veljensä Kaarlo Borgin jalanjäljissä ja myötävaikutuksesta. Maarit Henttosen kirjoittaman Borgin elämäkerran mukaan opinnot Teknillisessä korkeakoulussa olivat nimittäin isoveljen ideoima kompromissi. Borg olisi mieluiten hakeutunut taidehopintoihin, mutta tähän vanhemmat eivät suostuneet.
Elsi Borg valmistui arkkitehdiksi 1919 ja työskenteli aluksi muiden toimistoissa. Itsenäinen ura alkoi Jyväskylän Taulumäen kirkkokilpailun voitosta. Tuolloin hän perusti myös oman toimiston avustavine arkkitehteineen.
TAULUMÄEN KIRKKO valmistui 1929. Myöhemmin Borg piirsi Simpeleen kirkon (1933) yhdessä ystävänsä Elsa Arokallion kanssa sekä Teuvan kirkon (1953). Se tunnetaan erityisesti Tove Janssonin maalaamasta alttaritaulusta.
Borg rikkoi rajoja myös muilla rintamilla: oman arkkitehtitoimistonsa johtamisen ohessa hän työskenteli puolustusministeriössä ja piirsi useita liike-elämän rakennuksia, kuten pankkeja. Sitäkin pidettiin tuohon aikaan naiselle poikkeuksellisena.
Kirkkojen ohella Borgin tunnetuimpia töitä lienee Helsingin Lastenlinna.
Kotilieden haastattelussa vuonna 1953 Borg kuvasi periaatteitaan kirkon suunnittelussa. Borgin mielestä ikkunat tuli sijoittaa matalalle, jotta luonto säestäisi jumalanpalvelusta. Lisäksi hän kertoi pyrkivänsä korostamaan alttaria valaistuksen avulla ja sijoittavansa saarnatuolin syrjemmälle ja matalammalle kuin tuolloin oli tapana. Näitä ratkaisuja Borg perusteli sillä, ettei kirkkoon ei tulla kuuntelemaan saarnaa vaan Jumalan puhetta.
Samassa haastattelussa Borg kuvasi arkkitehdin työtä pikemmin jonkinlaisen välittäjän kuin taiteilijan ammatiksi: ”Arkkitehti ei niin paljon itse luo, vaan aika piirtää arkkitehdin kautta.”
Taulumäen kirkkoa on pidetty ensimmäisenä naisharkkitehdin suunnittelemana kirkkona. Määritelmä ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen.
JO VUONNA 1908 Tampereelle oli valmistunut Wivi Lönnin piirtämä Pispalan rukoushuone. Siitä tuli kuitenkin kirkko vasta 1937. Valitettavasti se paloi 1968.
Jo 1800-luvun viimeisinä vuosina Bertha Enwald oli palkattu saattamaan loppuun siihen asti karikkoisesti edennyt Nurmeksen kirkon rakennusprojekti. Tuolloin hän piirsi kirkolle sen kuudennet, lopullisiksi jääneet piirustukset.
Enwald oli päässyt opiskelemaan Polyteknillisen opiston arkkitehtuuriosastolle erivapaudella, ja hän valmistui arkkitehdiksi 1894 neljäntenä naisena Suomessa.
Sittemmin monet arkkitehtipariskunnat ovat piirtäneet kirkkoja yhdessä. Tällaisia työpareja ovat olleet muun muassa Alvar ja Aino Aalto sekä Elissa Aalto, Raili ja Reima Pietilä, Heikki ja Kaija Siren sekä Jaakko ja Kaarina Laapotti.
Yksin naisten suunnittelemia kirkkoja on silti vain kourallinen. Borgin kirkkojen lisäksi niitä on tiettävästi tasan yksi: se on oululaisen arkkitehti Riikka Kuittisen piirtämä Kiihtelysvaaran uusi kirkko, joka vihittiin käyttöön 2024.
Kirjallisuutta: Maarit Henttonen: Elsi Borg 1893–1958 Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museo 1995.
Juttua varten tietoja antoivat Jussi Jäppinen ja Edla Mäkelä.
Ilmoita asiavirheestä