Alkuvuonna 2025 yksi maailman suurimmista kehitysapuelimistä, Yhdysvaltain kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta vastaava Yhdysvaltain kehitysyhteistyön vastaava virasto USAID ilmoitti jäädyttävänsä yli 80 prosenttia kaikesta tuestaan. Heinäkuussa virasto lakkautettiin.
Tämä vaikutti suoraan ja välillisesti myös moniin suomalaisiin kehitysyhteistyötä tekeviin järjestöihin.
‒ Kehitysyhteistyössä leikkaukset merkitsivät valtavaa toimintaympäristön muutosta. Kun rahaa ja apua on vähemmän, pitää priorisoida. Haasteet eivät kuitenkaan ole hävinneet mihinkään, sanoo Solidaarisuus-järjestön ohjelmajohtaja Kristiina Rintakoski.
Suomen valtion ohjelmatukea isoille järjestöille ei ole leikattu merkittävästi, mutta kansainvälisen avun leikkausten myötä avuntarvitsijoiden määrä on moninkertaistunut.
Yhdysvaltojen apu oli merkittävä monissa Afrikan maissa etenkin terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämisessä sekä humanitaarisessa avussa kuten ruoka-avussa. Yhdysvaltojen tuen loppumisella oli dramaattinen vaikutus esimerkiksi Etiopiassa, jossa Solidaarisuus tekee työtä naisten oikeuksien ja taloudellisen aseman parantamiseksi. Pelkästään Etiopiassa leikkaukset näkyvät Rintakosken mukaan miljoonien ihmisten arjessa etenkin ruuan, terveydenhuollon ja koulutuksen puutteena.
‒ Nuorten näköalattomuus ja koulutuksen puute ovat riskejä, jotka heijastuvat globaalisti. Jos elämä on pelkkää selviytymistä, demokratian rakentamisen mahdollisuudet ovat heikot.
Solidaarisuuden saama valtion rahoitus pieneni 800 000 euroa ohjelmakaudelle vuosille 2026–2029.
‒ Summa on tämän kokoiselle organisaatiolle iso. Tavoitteena oli, että kumppaneittemme rahoituksesta Itä-Afrikassa jouduttaisiin supistamaan mahdollisimman vähän, Rintakoski sanoo.
Pakolaisten elämäntilannetta vaikeuttaa myös esimerkiksi ruoka-avun pienentyminen
YHDYSVALTOJEN AVUN lakkauttaminen lopetti Kirkon Ulkomaanavun (KUA)kaiken työn Keniassa kahdella pakolaisleirillä. Ulkomaanapu oli saanut rahoitusta Yhdysvaltain ulkoministeriöltä kaksi miljoonaa Yhdysvaltain dollaria koulutuksen tukemiseen leireillä. Tuki oli mahdollistanut muun muassa luokkahuoneiden ja WC-tilojen rakentamisen, oppimateriaalien hankkimisen ja opettajien palkkaamisen.
‒ Opettajina ovat nyt pakolaiset, jotka eivät ole ammattilaisia. Koululuokassa voi olla jopa 200 oppilasta, vaikka luokkakoon pitäisi olla enintään 40 oppilasta, kertoo KUA:n Kenian maajohtaja Alexon Mwasi.
Vaikutus on ollut dramaattinen etenkin tyttöjen koulunkäynnille. Tytöt saivat apua myös kuukautissuojiin, jotta pystyisivät käymään keskeytyksettä koulua. Tukea koulunkäyntiin saivat myös vammaiset opiskelijat, joille kustannettiin tarpeellisia apuvälineitä.
‒ Pakolaisleirien lasten ja nuorten tilanne on nyt todella huono. Heidän ainoa toivonsa oli koulutus, joka voisi antaa tasa-arvoisia valmiuksia, Mwasi sanoo.
Pakolaisten elämäntilannetta vaikeuttaa myös esimerkiksi ruoka-avun pienentyminen. Ruoka-apu oli pääosin YK:n Maailman ruokaohjelman vastuulla. Isoin osa Maailman ruokaohjelman rahoitukselta on tullut Yhdysvalloilta.
Keniassa on lähes miljoona pakolaista. Valtaosa noin 900 000 pakolaisesta tulee Somaliasta ja Etelä-Sudanista. Afrikassa pakolaisia on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 10–12 miljoonaa. Lisäksi eri Afrikan maissa on maan sisäisiä, konfliktien vuoksi kotinsa jättäneitä pakolaisia jopa 25–30 miljoonaa.
Mwasin mukaan pakolaiskysymys on vakava haaste niin paikallisesti kuin globaalistikin.
‒ Jos nuorilla ei ole koulutusta, työtä eikä tulevaisuudennäkymiä, he ovat isossa riskissä radikalisoitua ja tämä on globaali turvallisuusuhka.
FIDA INTERNATIONAL ry käynnisti Nairobin somalinuorten parissa nuorisohankkeen vuonna 2023. Nuorille tehdystä tarvekartoituksesta nousi esille huolenaiheina työttömyys, huumeet, radikalisoitumisen uhka ja naisten sekä tyttöjen heikko asema.
Nuorille tarjotaan koulutuksia, jotka antavat valmiuksia aloittaa oma pienyritystoiminta tai hakeutua ammatti- tai muuhun koulutukseen, joka takaisi työllistymisen. Lisäksi nuoret saavat monipuolista tukea ja koulutusta elämänhallintataitoihin.
‒ Viime vuonna tuli vastaan myös ihmiskaupan uhriksi joutumisen uhka. Nairobissa somalinuorille tarjotaan maksua vastaan matkaa Eurooppaan, mutta matka saattaa katketa jo Pohjois-Afrikkaan ja nuori saattaa päätyä ihmiskaupan uhrina esimerkiksi Libyaan, kertoo Fidan asiantuntija ja somalinuorisotyöstä vastaava Sami Konttinen.
Idea Nairobin hankkeeseen saatiin Fidan nuorisokeskuksista Tansaniasta. Konttisen mukaan monella järjestöllä on nuorisohankkeita, mutta enemmänkin kannattaisi tehdä. Näin voitaisiin vaikuttaa pakolaisvirtoihin ja ehkäistä ilmastopakolaisuutta.
‒ Jos täällä olevilla somalinuorilla olisi asiat riittävän hyvin, he todennäköisesti haluaisivat jäädä tänne, eikä lähteä etsimään toimineentuloa muualta, Konttinen sanoo.
Somalit ovat Kenian nopeimmin kasvava heimo. Osa heistä on Kenian kansalaisia, osa pakolaisia, joilla ei välttämättä ole oleskelulupaa.
‒ Somalinuorten asemaan liittyy monia ongelmia. Al Shabaab -terrorijärjestö pyrkii aktiivisesti rekrytoimaan nuoria, Konttinen sanoo.
Kokemukset hankkeesta ovat hyvät.
‒ Moni nuori löytää motivaation yritystoimintaan tai koulutukseen. Heidän todennäköisyytensä lähteä muualle pienenee. Radikalisoitumisen riski pienenee, kun elämänmyönteisyys ja elämän mielekkyyden kokeminen lisääntyy, Konttinen sanoo.
Nairobin somalinuorisohanketta ei rahoiteta Suomen valtion kehitysyhteistyötuella. Ohjelmatukea valtiolta Fida haki suuremman summan kuin sai.
‒ Myöntö humanitaarisen työn puolelle pieneni ja tukea jouduttiin karsimaan. Kansainvälisen tuen loppuminen ja väheneminen on pudottanut ihmisiä pois koulutuksen ja ruoka-avun piiristä. Kaikkeen tarpeeseen ei nyt pystytä vastaamaan, kertoo Fida Internationalin vaikuttamistyön asiantuntija Heidi Saarinen-Azuara.
Myös Saarinen-Azuara on huolissaan etenkin Afrikan maiden nuorista. Hän luettelee uhkia: ilmastonmuutos, pahenevat alueelliset konfliktit, heikkenevä demokratia, aivovuoto ulkomaille.
‒ Jo nyt meillä on maailman nuorimman väestön mantereella, Afrikassa, kokonaisia sukupolvia, joilla ei ole toiveikkuutta oman elämänsä mahdollisuuksista. Näitä sukupolvia ei olisi varaa menettää, Saarinen-Azuara sanoo.
Hän uskoo nykyisten leikkausten näkyvän 15–20 vuoden viiveellä etenkin poliittisina ja taloudellisina vaikutuksina. Nuorilla ei ole luottoa demokratiaan.
‒ Jo nyt on nähty kansannousuja ja vallankumouksia, mutta monissa maissa kansa pelotellaan hiljaiseksi. Ihmisoikeudet ovat perusoikeuksien sijaan kuin kaukaisia ihanteita. Suomella on perinteisesti ollut vahva linja demokratian ja ihmisoikeuksien tukemisessa. Tällä linjalla tulisi pysyä.
Pienilläkin resursseilla voi tehdä paljon
KEHITYSYHTEISTYÖ- JA humanitaarisen avun leikkauksissa asiantuntijat näkevät myös uhkakuvista ja synkistä tunnelmista huolimatta myös jotain hyvää. Leikkaukset ovat havahduttaneet hallitukset siihen, etteivät maat voi jäädä vain ulkopuolisen avun varaan vaan niiden on itse otettava vastuu omista kansalaisistaan.
‒ Esimerkiksi Etiopian parlamentti on miettinyt, miten vastata humanitaariseen kriisiin, kun ulkopuolista apua on vähän. Vastuuta pitää voida jakaa paikallistasolle ja kehittää uusia rahoituskeinoja ja ennen kaikkea vahvistaa paikallista omistajuutta ja vähentää entisestään apuriippuvuutta, Solidaarisuuden Rintakoski sanoo.
Keniassa hallituksella on meneillään ainutlaatuinen pilottiohjelma, jonka tavoitteena on muuttaa pakolaisleirit itsehallinnollisiksi paikallishallinnon yksiköiksi, jolloin niiden asukkailla on pääsy niin terveydenhuollon kuin koulutuksenkin peruspalvelujen piiriin.
‒ Hallitus tarvitsee tähän ulkopuolista rahoitusapua. Pakolaiset eivät saisi olla vain vastaanottajamaan vastuulla vaan vastuu pitäisi olla globaalisti jaettu, Kirkon Ulkomaanavun Mwasi sanoo.
Mikä auttaa asiantuntijoita pitämään yllä toivoa alati synkkenevissä tilanteissa?
‒ Pienilläkin resursseilla voi tehdä paljon. Esimerkiksi yhdellä eurolla ruokkii yhden pakolaislapsen päivässä. Muutamme yhden elämän kerrallaan paremmaksi, Alexon Mwasi sanoo.
Fidan Heidi Saarinen-Azuara muistuttaa, että vain isoa kuvaa katsomalla voimat varmasti hiipuvat.
‒ Toivon ja voiman tehdä tätä työtä löytää, kun katsoo lähelle ja näkee kipinän syttyvän yksilöissä, jotka haluavat toimia yhteisöjensä hyväksi.
Ilmoita asiavirheestä