Sääksmäen seurakunta avaa 52 pyhäpäivän kirkkovuosipolun hautausmaalleen

Vihreä peuransarvisumakki, jonka taustalla harmaa kiviaita.
Peuransarvisumakki on Pyhän Hubertuksen muistopäivän (3.11.) kasvi. Kuva: Jaakko Saarinen.

Suomessa ainutlaatuinen kirkkovuosipolku avataan Sääksmäen hautausmaalla torstaina 9. heinäkuuta. Sääksmäen hautausmaalle valmistunut kirkkovuosipolku yhdistää poikkeuksellisella tavalla kaksi vanhaa perinnettä: läntisen kristikunnan kirkkovuoden ja hautausmaiden puistokulttuurin.

Kasvi-istutuksista rakennettu ja mobiiliopastuksella kuljettava reitti muodostaa pienoispyhiinvaelluksen, jonka varrella kirkkovuoden 52 pyhäpäivää avautuvat luonnon, symboliikan ja rukouksen kautta.

Kirkkovuosipolun muodostavat 52 puuta ja pensasta, joista jokainen on yhdistetty johonkin kirkkovuoden pyhäpäivään. Osa yhteyksistä perustuu vanhaan kristilliseen symboliikkaan, osa avaa kirkkovuoden merkityksiä uusista ja yllättävistä näkökulmista.

Kirkkovuosi syntyi läntisessä kristikunnassa 200–600-luvuilla rytmittämään aikaa, juhlia ja hengellistä elämää. Kirkkovuosipolku tekee tämän rikkaan perinteen näkyväksi hautausmaan ympäristössä. Samalla se on monipuolinen luontoretki, jonka varrella voi kohdata niin perinteisiä suomalaisia kasveja kuin kaukaisista maista peräisin olevia erikoisuuksiakin.

Mobiiliopastus sisältää jokaisesta kohteesta kasvi- ja kirkkopyhäesittelyn, valokuvia sekä kirkkovuoden aineistosta valitun rukouksen. Reitin voi kulkea kokonaisuudessaan tai valita siitä itseään kiinnostavia osuuksia.

Kirkkovuosipolun kasvivalinnat, tekstit ja rukoukset on laatinut Arboretum Mustilan kokoelmavastaava Jaakko Saarinen. Istutusten sijoittelusta vastasi seurakuntapuutarhuri Elsi Pirinen yhdessä Sääksmäen seurakunnan kiinteistö -ja hautausmaatiimin kanssa. Istutustyö alkoi vuonna 2019, ja viimeiset kohteet valmistuivat vuonna 2024.

Torstaina 9. heinäkuuta avajaisissa vietetään ensin klo 18 Sääksmäen kirkossa vesper-iltarukous. Sen jälkeen on ohjelmassa kirkkovuosipolun esittely ja opastus, tee- ja kahvitarjoilu kellotapulilla sekä klo 19.45 kirkossa päivän päättävä kompletorio-rukous.

Babylonin itkevät salavat ovat esipaaston tunnuskasveja. Kuva: Jaakko Saarinen.
Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Ei kaveerausta harhaoppisten kanssa” — Kotimaa kysyi suomalaisilta katolilaisilta otsikoihin nousseesta veljeskunnasta
Seuraava artikkeliKehitysyhteistyön rahoitusleikkauksilla on kauaskantoiset seuraukset

Ei näytettäviä viestejä