Intialainen Durga Puja -festivaali on nimitetty osaksi suomalaista elävää perintöä. Durga Puja on vuosittain järjestettävä festivaali, jossa palvotaan hinduäitijumalatar Durgaa ja hänen neljää lastaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on täydentänyt Museoviraston esityksestä Elävän perinnön kansallista luetteloa 22 uudella kohteella, joista intialainen Durga Puja Suomessa on yksi. Täydennyksen jälkeen luettelossa on 108 kohdetta.

Durga Puja on bengalilaisyhteisön maailmanlaajuinen juhla, jota on vietetty Suomessa pääkaupunkiseudulla vuodesta 1999 lähtien. Nykyään juhlaa järjestetään myös Oulussa. Juhla kestää kymmenen päivää, ja siihen kuuluu uskonnollisia rituaaleja, kulttuuriohjelmaa, ruokailua ja lahjojen antamista.

Museoviraston mukaan perinne on ylisukupolvinen ja tärkeä osa Suomen bengaliyhteisön itseilmaisua ja identiteettiä. Se elää ja kehittyy paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Suomessa Durga Puja -perinnettä on talletettu yhteisön oman dokumentoinnin lisäksi Helinä Rautavaaran museoon ja Espoon kaupunginmuseoon. Molemmat museot olivat mukana tekemässä esitystä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon yhdessä bengalilaisyhteisön kanssa.

Durga Puja nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2021.

Durga Pujan lisäksi kansalliseen luetteloon lisättiin nyt myös mm. hanamin juhliminen Suomessa. Hanami on japanilainen perinne, joka keskittyy kukkivien kirsikkapuiden ihailemiseen. Hanamia voidaan viettää kaikkialla, missä on kirsikkapuita, ja Suomessa suurin vuosittainen hanami-festivaali on järjestetty vuodesta 2008 lähtien Helsingissä Roihuvuoren kirsikkapuistossa.

Samassa yhteydessä juhlat ja tavat -kategoriaan lisättiin myös karjalaiset kesäjuhlat ja retkeilyajoperinne.

Käsityötaidoista luetteloon lisättiin mm. hirsirakennusten siirtäminen, huovuttaminen, jussipaidan valmistus ja käyttö sekä pukeutuminen ortodoksisen karjalaisnaisen asuun sarafaaniin.

Myös kesäteatteri Suomessa nostettiin listalle. Suomessa on noin 700 aktiivista kesäteatteria.  

Elävän perinnön kansallista luetteloa täydennetään noin kolmen vuoden välein.

Tämän vuoden hakukierroksella jätettiin 30 hakemusta, joista Museovirasto esitti hyväksyttäväksi 22 kohdetta. Kohteiden tulee olla osa elävää perinnettä, niiden tulee vahvistaa kulttuuriperinnön tuntemusta ja perustua yhteisöjen aktiiviseen osallistumiseen.

Luettelon ylläpitäminen perustuu Unescon yleissopimukseen ja  luettelointia tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti.