Voimakas virrenveisuu tervehtii tulijaa Espoonlahden kirkon ovella.
Espoon seurakuntien ja Suomen Lähetysseuran yhteiset lähetysjuhlat teemalla Toivon aalloilla ovat alkamassa. Ohjelmaa on lauantaina kirkon ohella myös läheisen kauppakeskuksen kirjastossa.
Sunnuntaina lähetysjuhlat siirtyivät Espoonlahdesta vajaa kymmenen kilometrin matkan Olarin kirkolle.
Lähetysjuhlien sisältö on pohjimmiltaan vakava, esillä on useita maailmaa koskettavia haasteita. Toivoa kuitenkin antaa se, että näkökulma on kristillinen ja ratkaisukeskeinen.
LAUANTAIN ENSIMMÄISEN ajankohtaiskeskustelun aiheena olivat unohdetut konfliktit. Esimerkkinä oli Etiopian Tigreyn alue, jossa käytiin veristä sisällissotaa vuosina 2020-2022.
Etiopialaisen kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen asiantuntijan Kebede Manjur Gebrun mukaan tilanne alueella ei ole solmitusta rauhansopimuksesta huolimatta vieläkään vakaa.
– Käytännössä Tigreyn alue oli saarrettu, mikä aiheutti suurta humanitaarista hätää. Yksi kriittinen asia oli vedensaanti. Sodan aikana tuhottiin melkein kokonaan vesihuollon infrastruktuuri, Gebru huomautti.
Apua alueelle on tullut huomattavasti esimerkiksi eri kirkoilta ja Luterilaiselta Maailmanliitolta.
– Tämä tuki antaa Tigreyn asukkaille paljon toivoa ja rohkeutta. Olemme siitä erittäin kiitollisia.
Etiopiassa vuosia Lähetysseuran palveluksessa työskennellyt Sinikka Koski korosti sitä, kuinka rauhan saavuttaminen ei ole yksittäinen asia.
– Se vaatii työtä monen vuoden ajan, ja on tärkeää toimia kokonaisvaltaisesti.
Lähetysseuran rauhanhankkeiden avulla esimerkiksi Etiopiassa on vahvistettu naisten ja nuorten asemaa.
– Hankkeiden kautta on myös alettu puhua konfliktien juurisyistä, kuten ruokapulasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista, Koski sanoi.
LÄHETYSTYÖTÄ OLISI vaikea kuvitella ilman vapaaehtoisten huomattavaa panosta. Espoonlahden kirkon pihalle oli pystytetty useita kojuja, joissa myytiin tuotteita lähetyksen hyväksi.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan puutyöryhmä Puupäillä oli esillä laaja repertuaari esineitä. Pöydältä löytyi muun muassa jakkaroita, leluja, saunatyynyjä ja leikkuulautoja.
– Teemme näitä puuesineitä kahtena aamuna viikossa Poltinahon verstaalla, kertoivat puuhamiehet Taisto Jurvanen ja Lauri Mattila.
Aivan vieressä oli Turussa toimivan Lähetysyhdistys Betelin myyntipöytä. Sen takana tarjontaa esittelivät Kaisa Rauma ja Elina Huttunen.
Heidän mukaansa suosikkituotteita ovat huulirasva-avaimenperä sekä pikkusukat.
– Me tekijät olemme eläkeläisiä, mutta tuotteiden ostajissa on paljon nuoria. Saamme ideoita tuotteisiin lapsiltamme ja lastenlapsiltamme, naiset kertoivat.
SIIRRYN ESPOONLAHDEN kirkolta läheisen kauppakeskuksen kirjastoon. Siellä fokuksessa on muun muassa muuttuva kehitysyhteistyö.
Maailman turbulentista tilanteesta huolimatta tapahtuu myös paljon myös hyvää kehitystä. Usein se jää mediassa katveeseen.
Lähetysseuran kaltaisten toimijoiden pitkäjänteisellä kehitystyöllä on mahdollista kamppailla esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisia jättimäisiä haasteita vastaan.
– Minulta kysytään joskus, miksi Lähetysseura panostaa niin vahvasti ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Se on paikallisilta kumppaneiltamme tullut toive. Toimeentulossa ja muissakin kehitystoimissa pitää nykyisin huomioida muuttuvan ilmaston vaikutukset, totesi Lähetysseuran globaalin ilmasto- ja ympäristötyön asiantuntija Niko Humalisto.
Hänen mukaansa ilmastotyössä on uutena asiana korostunut ilmastotuhoihin varautuminen.
Lähetysseuran työn piirissä eri maissa on ihmisiä, jotka elävät olosuhteissa, joissa ei enää pystytä sopeutumaan kaikkiin muutoksiin.
– Esimerkiksi Zimbabwessa ihmisiä on koulutettu käyttämään kuivuutta kestäviä lajikkeita. Sato menee kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun kuivuus on kestänyt kolme vuotta.
Humaliston mukaan tässä vaiheessa ollaan jo ilmastotuhon äärellä.
– Ihmiset tarvitsevat uudentyyppisiä elinkeinomahdollisuuksia tai suunnitelmallisia mahdollisuuksia liikkua paikasta toiseen.
Kaivataan myös konkreettisia hätäaputoimia, jonka varassa perheet pystyvät selviytymään kriisien yli. Kirkoilla ja Lähetysseuran kaltaisilla toimijoilla on erittäin hyvä mahdollisuus toimia näissä tilanteissa.
– Me olemme osana paikallisia yhteisöjä tukemassa heidän varautumistaan. Emme myöskään häivy siinä vaiheessa, kun katastrofien jälkeen elämää ruvetaan rakentamaan uudestaan, Humalisto huomauttaa.
JÄRJESTÖJEN YKSI valtti on ketteryys liittyen myös uudenlaisten rahoitusmallien ja kumppanuuksien innovointiin.
Lähetysseura on viime vuosina aktivoinut yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa. Se on mukana muun muassa kehitysjärjestöjen katto- ja yhteistyöorganisaatio Fingon yrityskiihdyttämössä.
– Teemme työtä taloudellisen, ilmastollisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Yksityisen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä on merkittävä vaikutus muutoksen toteuttamisessa, kertoi Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Tina Byring-Ilboudo.
Hänen mukaansa Lähetysseura voi olla monelle samanlaisen arvopohjan jakavalle yritykselle arvokas yhteistyökumppani, koska sillä on pitkäaikainen kokemus monen maan toimintakulttuurista.
– Lisäksi paikallisilla kumppaneillamme on verkostoja, joiden kautta voi päästä oikeiden kysymysten ja oikeiden ihmisten pariin.
Ilmoita asiavirheestä