Jyväskylän kirkkoherraksi valittu Paulus Pikkarainen: kirkonmies hyötyy psykologiasta ja markkinoinnista

Miespappi katsoo suoraan kameraan
Kuva: Mikko Vähäniitty

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi 25.3. seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi Paulus Pikkaraisen. Pikkarainen sai suljetussa lippuäänestyksessä 40 ääntä, Jussi Ollila 2 ääntä, Jaakko Rainerma 2 ääntä ja Juho Hintikka 1 äänen.

Pikkarainen aloittaa seurakunnan kirkkoherrana 1.9. sen jälkeen, kun seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra Arto Viitala jää eläkkeelle. Tällä hetkellä Pikkarainen toimii Keskustan alueen johtavana pappina. Aikaisemmin hän on toiminut pappina Helsingissä Mikaelin seurakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleen seurakunnassa sekä Keuruun ja Multian seurakuntien vt. kirkkoherrana.

Jyväskylän seurakunnan kirkkoherrana Pikkarainen pääsee johtamaan Suomen suurinta seurakuntaa. Jäseniä on 95 000, ja Jyväskylän kaupungin alueen lisäksi seurakuntaan kuuluvat Joutsan, Luhangan ja Toivakan kuntien alueet.

Seurakunnan etäisimpien pisteiden välillä on hieman yli 100 kilometriä. Laaja alue on jaettu 13 lähikirkkoalueeseen. Toiminta keskittyy lähikirkoille, joissa on myös paikallinen työntekijäyhteisö, ja joka voi toimia mahdollisimman itsenäisesti.

Pikkarainen pitää mallia toimivana eikä näe, että siihen tarvittaisiin muutoksia. 

− Pääasiallinen tehtäväni on jatkaa Arto Viitalan tekemää upeaa työtä. Jatkuvuuden luominen on tärkeää.

”Jeesuksen tyhjä hauta on alkuräjähdys,
joka luo kristinuskon perustan.”

KAUPUNGIN KESKUSTASSA malliin kuitenkin kohdistuu haasteita, sillä alueella asuu paljon opiskelijoita ja myös vaihtuvuus on suurta. Haasteisiin on vastattu lisäämällä kohtaavaa työtä, luomalla pyhiinvaellusreittejä ja sijoittamalla seurakunnan työntekijöitä oppilaitoksiin. 

− Nuorten ja opiskelijoiden saavuttamiseen ei ole yhtä viisastenkiveä. Tarvitaan monenlaista toimintaa, joilla vastataan niihin toiveisiin, jotka kumpuavat nuorten hengellisestä heräämisestä.

Pikkarainen sanoo pitävänsä tärkeänä, että seurakunta toimii ja puhuu niiden puolesta, jotka uhkaavat tulla yhteiskunnassa ohitetuiksi. Liian moni jää ulkokehälle yksinäisyyteen ja syrjityksi.

− Tasa-arvon teema on minulle tärkeä. Lisääntynyt rasistinen keskustelu on erittäin huolestuttavaa, ja kirkolla on tärkeä tehtävä vastustaa rasismia ja epätasa-arvoa.

Teologisen taustansa Pikkarainen sanoo nousevan Uuden testamentin eksegetiikasta ja historialliseen Jeesukseen perehtymisestä.

− Jeesuksen tyhjä hauta on alkuräjähdys, joka luo kristinuskon perustan. Siitä kumpuavaa toivoa ja iloa haluaisin omalla työlläni pitää esillä maailman vaihtuvissa tilanteissa.

TEOLOGIAN LISÄKSI Pikkarainen on opiskellut psykologiaa ja markkinointia. Hän kertoo, että psykologia on tuntunut aina kiinnostavalta, ja työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyvissä asioissa siitä on erityistä hyötyä.

Markkinointiin Pikkarainen perehtyi, kun hän työskenteli AC Oulun myyntijohtajana. Ura jalkapalloseurassa jäi kuitenkin yhden vuoden mittaiseksi.

Psykologiasta ja markkinoinnista on apua kirkonmiehen työssä, sillä ne käsittelevät kirkollekin tärkeää asiaa eri näkökulmista.

− Kirkon toiminnassakin pitää pohtia, mitkä ovat ihmisten tarpeet ja mitä ihmiset kaipaavat. Kun löydämme nämä ja osaamme niihin vastata omalla työllämme, toiminta on vaikuttavinta.

”Ultrajuoksu sopii teologille, koska sen
kuluessa aikakäsitys muuttuu.”

PIKKARAINEN HARRASTAA ultrajuoksua, jossa juostaan maratonia pidempiä matkoja usein poluilla erämaissa. Viime vuonna hän juoksi Rukalla 170 kilometrin polkujuoksun ja seuraavat kisat odottavat kesällä.

Fyysisesti raskas laji sopii kuulemma hyvin teologille, sillä juoksun kuluessa aikakäsitys muuttuu.

 − Kun tarpeeksi pitkään on kulkenut eteenpäin, tunnit menettävät merkityksensä. Tietyn rajan jälkeen kyse on siitä, miten pystyy haastamaan itsensä ja kestämään yksitoikkoista rasitusta.

Pikkarainen sanoo, että raskas fyysinen laji antaa voimaa arkeen. Se pitää yllä fyysistä kuntoa mutta myös henkisestä palautumisesta on huolehdittava.

Myös johtamistyöhön juoksemisen aikaisista kokemuksista on hyötyä.

− Johtamisessakin tulee vastaa aina tilanteita, joissa ei tiedä miten pitäisi edetä. Näissä tilanteissa siitä on hyötyä, että on harjoitellut vaikeiden tunnetilojen käsittelemistä.

Luet myös:

Lohjan kirkkoherra Tanja Louhivuori: Uuden oppiminen on ihanaa eikä paikoilleen auta jäädä

”Seurakunta tekee toivon työtä” − Tiina Keinänen Laihian kirkkoherraksi

Ilmoita asiavirheestä

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!

Määräaikainen tilaus
3 kk LEHTI + DIGI vain 28 €
Norm. 40,50 €, säästä 31 %

Tarjoukseen sisältyy kerran kuukaudessa ilmestyvä laadukas painettu aikakauslehti sekä täydet oikeudet Kotimaa.fi päivittäin vaihtuvaan digisisältöön.

Tilaus päättyy automaattisesti kolmen kuukauden kuluttua.


Edellinen artikkeliKolumni: Tähtilipun uskoa jo 250 vuotta
Seuraava artikkeliKirkon mediasäätiön suurimmat tuet elokuville raakuista ja Mika Myllylästä

Ei näytettäviä viestejä