Enkelit ovat aina innoittaneet klassisen musiikin säveltäjiä. Skottilainen historioitsija ja esseisti Thomas Carlyle kirjoitti jo 1800-luvulla, että ylimalkaan kaikki musiikki on enkelien puhetta. Hänen mukaansa mikään muu kuin musiikki ei anna ihmiselle mahdollisuutta päästä niin lähelle Jumalaa ja jumalallisuutta. Ajatus on kiehtova, sillä ovathan enkelit juuri viestintuojia tuonpuoleisesta.

Suomalaisista aikamme säveltäjistä mystiikkaan taipuva Einojuhani Rautavaara oli tuottelias ”enkelisäveltäjä”. Mikkelinpäivän päähenkilö, ylienkeli (ent. arkkienkeli) Mikael on saanut Rautavaaran Ikonit -pianosarjassa oman sävellyksensä, Arkkienkeli Mikael kukistaa antikristuksen. Siinä ylienkeli laukkaa hurjaa vauhtia hevosen selässä 16-osanuottien villisti säestämänä.

1970-luvulla Rautavaara sävelsi kokonaisen enkelisarjan, johon kuuluvat orkesteriteos Angels and visitations, kontrabassokonsertto Angel of Dusk ja puhallinyhtyeelle sävelletty Playgrounds for angels. Einojuhani Rautavaaran enkelit ovat oma lukunsa suomalaisessa taidemusiikin kentässä, sillä rationaalisessa maailmassamme enkelit ovat aihe, jota monet niin sanotut älykkösäveltäjät kaihtavat visusti.

SAMA KOSKEE kyllä meitä tavallisia ihmisiäkin. Jos työpaikan kahvipöydässä alkaa viritellä edellisen illan televisio-ohjelmien sijasta keskustelua enkeleistä, leimautuu joko new age -hörhöksi, tai ”uskikseski”. Uskikset taas ovat monen mielestä höynäytettyjä reppanoita, säälittävän epäintellektuelleja hölmöjä, jotka kaatuilevat herätyskokouksissa ja kiljuvat alati hallelujaa.

Menneinä aikoina enkelit kuuluivat ihmisten elämään. Musiikissa heitä suorastaan vilisi, saati sitten vaikkapa renessanssin maalaustaiteessa, joka tuskin olisi edes olemassa ilman enkeleitä.

Yksi suosikkini enkeliaiheisista sävellyksistä on Joseph Haydnin oratorio Luominen. Luomisen riemua ja juhlaa hyvin konkreettisesti kuvaavassa oratoriossa pääosissa ovat resitatiiveja ja aarioita laulavat enkelit Uriel ja Gabriel. Heille Haydn on kirjoittanut taivaallisen kaunista ja puhuttelevaa musiikkia.

Ylienkeli Gabriel liittyy myös kautta vuosisatojen sävellettyihin Magnificat-teoksiin. Magnificat eli Marian kiitovirsi Luukkaan evankeliumin mukaan kertoo Marian tunteista, kun Gabriel oli ilmoittanut Marialle, että hän on synnyttävä Kristuksen:

”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.”

Hans Leo Hasslerin suloisesti soiva Dixit Maria ad angelum kertoo myös Marian ja ylienkeli Gabrielin kohtaamisesta. Kirkkomusiikin enkelit odottavat sinua. Löydä ne!