Kirkolliskokous otti kantaa seurakuntien metsänhoitoon − avohakkuita halutaan vähentää

Kuvituskuva, joka ei liity seurakuntien tekemiin hakkuisiin. Kuva: Reijo Telaranta /Pixabay

Turussa koolla oleva kirkolliskokous haluaa kirkon ympäristödiplomiin kannustimia, joilla seurakuntia saataisiin vähentämään avohakkuita metsissä. Samalla ympäristödiplomin metsäosion vähimmäiskriteerejä pitäisi nostaa ja samalla sen valtakunnallista vertailtavuutta olisi parannettava.

Kirkolliskokous otti kantaa metsien suojeluun, avohakkuihin ja kirkon ympäristödiplomiin, kun se käsitteli aloitetta, joka koski seurakuntien tukemista metsien monimuotoisuuden vaalimisessa. Aloite lähetettiin Kirkkohallitukselle, jonka pitää valmistella toimenpiteitä, joilla seurakuntia tuetaan kestävässä metsänhoidossa.

Toimenpiteiden pitää olla sellaisia, että ne ottavat huomioon pitkäjänteisyyden, luonnon monimuotoisuuden, hiilineutraaliuden ja taloudellisen kannattavuuden.

Seurakunnat tekevät avohakkuita muita metsänomistajia enemmän. Kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan mukaan seurakuntien metsiä uudistettiin vuosina 2024–2025 noin 92-prosenttisesti avohakkuilla ja luontaisen uudistamisen menetelmillä vain 8 prosenttia.

Vuosina 2025–2026 myönnettyjen ympäristödiplomien mukaan seurakuntien metsien hoito vaihtelee suuresti metsien monimuotoisuuden näkökulmasta.  Osa seurakunnista toteuttaa metsien hoitoa laajasti niin, että ne ottavat huomioon hiilensidonnan, monimuotoisuuden ja sosiaaliset arvot.  

Toisaalta monissa seurakunnissa metsien hoito perustuu usein pääasiassa metsäsuunnitelmaan ja ulkopuoliseen asiantuntija-apuun, mutta ympäristödiplomin edellyttämiä toimia ei ole toteutettu tai dokumentoitu.

Talousvaliokunnan mukaan vuonna 2024 suometsien uudistamiseen tähtäävistä hakkuista seurakunnat toteuttivat 83 prosenttia avohakkuina, kun kaikkien metsänomistaryhmien keskiarvo oli 70 prosenttia. Myös kokonaishakkuumäärät ovat lähellä metsien kestävän käyttömahdollisuuden ylärajaa.

Seurakuntien omistuksessa on noin 0,7 prosenttia Suomen metsistä, mutta useille seurakunnille niiden merkitys on oleellinen.

Keskimääräinen metsätulo vuosina 2021-2024 oli neljässä seurakunnassa enemmän kuin puolet seurakunnan keräämistä verotuotoista. Nämä seurakunnat olivat Rautavaara, Rautalampi, Juva ja Hirvensalmi.

Kokonaiskirkon tasolla metsätalouden tuotot ovat pieniä suhteessa kirkollisverotuottoon. Vuosina 2021−2024 metsätalouden tuotto oli vain keskimäärin 2,36 prosenttia kirkollisverotuotosta.

Aloitteessa esitettiin myös, että Kirkkohallitus velvoitettaisiin valmistelemaan ehdotus metsien monimuotoisuutta tukevaksi kärkihankkeeksi vuoden 2027 talousarvioon. Sitovaa päätöstä kärkihankkeen valmistelemisesta ei tehty, mutta yleisvaliokunnan mukaan kirkkohallituksen pitää ottaa asia harkintaan, kun se käsittelee vaihtoehtoja seuraaviksi kärkihankkeiksi.

Lue myös:

Kokkola on metsiensä ansiosta hiilinegatiivinen

Seurakunnat tiennäyttäjiksi suojelualueiden lisäämisessä, sanoo Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliAloite kirkkoherran vaalitavan muuttamisesta poiki kirkolliskokouksessa tunteikkaan keskustelun
Seuraava artikkeliMinisteri Adlercreutz: arkipyhien vähentämiselle ei ole perusteita

Ei näytettäviä viestejä