Hallitus päätti kehysriihessään myös säästöistä, jotka koskevat evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon saamaa valtion rahoitusta. Kirjauksen mukaan kummankin kirkon saamaa valtion rahoitusta vähennetään ”kirkollisverotuoton kasvua vastaavalla osalla”.
Säästölistauksessa ei ole euromääräistä tavoitetta ensi vuodelle, mutta vuosille 2028—2030 säästötavoite on 8,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Niilo Pesonen sanoo ymmärtävänsä julkisen talouden tilanteen ja paineet säästöihin. Kirkkoihin kohdistuvaa säästöpäätöstä hän pitää kuitenkin ikävänä, koska rahoituksen taso on jo nyt alhainen. Hän huomauttaa, että valtion rahoitus on tarkoitettu koko yhteiskuntaa palveleviin tehtäviin.
− Pidän ongelmallisena, että yhteiskunnalle kuuluvaa hautaustoimen rahoitusvastuuta siirretään kirkon jäsenten maksettavaksi. Tämä asettaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin haudattaviin.
Valtion rahoituksella korvataan kustannuksia, joita kirkolle syntyy, kun se hoitaa sille osoitettuja tehtäviä, joita ovat haudankaivaminen ja hautausmaiden hoitaminen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennuksien ja väestökirjanpidon ylläpito. Pesonen huomauttaa, että kirkollisvero on tarkoitettu kirkon omia tehtäviä varten.
− Kirkon jäsenten maksama kirkollisvero on tarkoitettu kirkon omia tehtäviä, kuten papin toimittamaa hautaan siunaamista varten.
− Valtion kirkolle antamat tehtävät koskevat kaikkia niitä ihmisiä, joilla on kotikunta Suomessa. Valtion rahoitus on korvaus tästä tehtävästä.
Puoliväliriihessään viime keväänä hallitus leikkasi evankelis-luterilaiselle kirkon rahoitusta 10 miljoonalla eurolla vuosiksi 2026 ja 2027. Jo sitä aikaisemmin, joulukuussa 2024, hallitus päätti pysyvästä 19,6 miljoonan euron vähennyksestä kirkon rahoitukseen.
Nyt hallituksen aikomuksena on ilmeisesti päästä eroon jatkuvasta lisäleikkaamisesta. Kehysriihen säästölistaukseen on nimittäin kirjattu, että vuoden 2026 budjettiriiheen mennessä on tarkoitus laatia ”perustuslaillinen arviointi kirkon avustusten riittävyydestä kirkon lakisääteisten velvollisuuksien rahoitukseen”.
Kansliapäällikkö Pesosessa linjaus herättää toiveikkuutta.
− Olen kiitollinen hyvästä keskusteluyhteydestä valtiovallan edustajien kanssa. Uskon, että jatkossakin voidaan käydä rakentavaa ja toivottavasti oikeudenmukaiseen ratkaisuun johtavaa keskustelua valtiovallan kanssa.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä