Galilealaisen opettajan ja parantajan seurueessa muutamia vuosia kulkeneen kalastajan lempeän painokas kuulustelu rannalla nautitun kala-aamiaisen jälkeen on kirkon rakentumisen kannalta evankeliumikirjallisuuden helmiä.

Tämä Jeesuksen ja tulevan apostoliruhtinas Pietarin keskustelu on evankelistan mukaan opetuslapsijoukon johtajan tulevan uran ja marttyyrikuolemankin ennustus.

Jeesuksen Pietarille lausuma kehotus ”seuraa minua” on paitsi lähetyskäskyn yksi muoto, myös kutsu jokaiselle ja kaikkien aikojen Jeesukseen uskoville. Kutsun johdantona edellä käyty keskustelu piirtää lähetystyön lähtöviivan.

Kaikkien aikojen ihmisille Jeesuksen sana vanhaksi tulemisesta ja toisesta vyöttäjänä ja viejänä on paitsi arvoituksellinen, myös ihmisen ja Jumalan suhdetta kaikenlaisissa vaiheissa luotaava: otanko nöyrästi vastaan, mitä Jumala minulle antaa tai minkälaista ristiä Hän vielä sallii minun kantavan?

Moderni ihminen on usein hyvin selvillä maailmasta. Toisaalta hän ei ehkä ymmärrä sitä lainkaan. Ja elämän kiveliöissä hän kaipaa paimenta, turvallista oikean tien osoittajaa. Sellainen on Jeesus.

Myös jokaista meistä kutsutaan Gennesaretinjärven rantakiviltä kerran alkaneelle vaellukselle. Se tie ei ole helppo. Kulkijalle Jeesus ei lupaa ruusutarhaa. Mutta lopussa on ylösnousemuksen toivo ja ikuinen elämä.

Pohdittavaksi: Jeesus ei pakota ketään seuraansa. Voiko Hän silti tehdä ihmiselle tarjouksen, josta taivasten valtakunnan vuoksi ei voi kieltäytyä?

2. sunnuntai pääsiäisestä: Hyvä paimen

Tekstit: Ps. 33:5–6, Ps. 23, Joh. 10:14, Jer. 23:1–4, 1. Piet. 5:1–4, Joh. 21:15–19.
Liturginen väri on valkoinen.
Alttarilla on neljä kynttilää.
Kolehti kerätään Kirkkohallituksen kautta kirkon ulkosuomalaistyöhön.