Ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyy Suomessa monia ongelmia, jotka vasta viime aikoina ovat nousseet julkiseen keskusteluun. Ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä sanoo, että tietoisuus ongelmista on kasvanut, mutta paljon on vielä tehtävää.
1. Ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvissä ongelmissa on puhuttu jopa modernista orjuudesta. Mistä on kysymys?
− Itse puhun yleensä työperäisestä hyväksikäytöstä, mutta kumpikin termi viittaa siihen todelliseen ilmiöön, että Suomessa on kahden kerroksen työmarkkinat, jossa kaikilla ei ole käytännössä samoja oikeuksia.
− Ilmiöön liittyy se, että paperilla kaikki näyttää oikealta. Palkka saatetaan maksaa TES:n mukaisesti, mutta siitä joutuu palauttamaan osan takaisin käteisellä. Työpäivät voivat olla hyvin pitkiä, mutta palkkaa maksetaan vain osasta tunteja. Työperäisen hyväksikäytön uhrit ovat pääsääntöisesti ulkomaalaisia.
2. Johtuuko hyväksikäyttö siitä, että uhrit eivät tiedä oikeuksistaan?
− Hyväksikäyttö johtuu ensi sijassa siitä, että on työnantajia, jotka ovat valmiita käyttämään hyväkseen niitä, jotka ovat työmarkkinoilla ja muutenkin yhteiskunnassa heikossa asemassa. Usein työntekijä tietää, etteivät hänen työehtonsa ole laillisia, mutta hän kokee, ettei hänelle ole tarjolla vaihtoehtoa, jossa kaikki menisi säädösten mukaisesti. Jos myös hyväksikäyttöä harjoittavat työnantajat näkevät, ettei heille koidu mitään seurauksia, johtaa se helposti siihen, että ilmiö pesiytyy syvälle järjestelmiin.
3. Miten saatte tietoa ihmiskaupan uhreista?
− Heidän voi olla hyvin vaikea lähestyä viranomaisia, ja voi olla helpompaa ottaa yhteyttä meihin. Autamme esimerkiksi viemään asian viranomaisten tietoon ja hakeutumaan eri palveluiden piiriin. Joskus olemme olleet kokeiluluontoisesti mukana työsuojelutarkastuksissa kertomassa palveluistamme, minkä jälkeen työntekijä on saattanut olla meihin yhteydessä. Harvemmin kukaan kuitenkaan rupeaa kertomaan avoimesti omasta tilanteestaan tarkastuksen aikana, kun paikalla on muita.
4. Millä aloilla on suurimpia ongelmia?
− Työperäinen hyväksikäyttö on yleisintä matalapalkkaisilla palvelualoilla ja fyysisillä aloilla, kuten maataloudessa, rakennusalalla ja siivousalalla. Valvontaa vaikeuttaa esimerkiksi se, että ketjutukset ovat usein hyvin pitkiä ja hyväksikäyttöä tapahtuu siellä pitkän ketjutuksen loppupäässä.
5. Miksi uhrit eivät lähde pois tilanteesta?
− Usein uhrit eivät näe mitään parempaakaan vaihtoehtoa. Myös perhesiteet voivat vaikuttaa, sillä jos menettää tulot kokonaan, voivat perheenjäsenet menettää oleskeluluvan Suomessa.
− Uhri saattaa myös ajatella, että tilanne muuttuu, jos vielä pari vuotta jaksaa pyristellä. Saattaa syntyä ajatus, että ainakin lapset saavat paremman elämän, vaikka ei itse saisikaan. Uhrista saattaa myös tuntua, että ympärillä tapahtuva riisto ei voi olla oikeasti kiellettyä, koska sitä tapahtuu niin paljon.
6. Mikä työperäisessä hyväksikäytössä on ”tavallisen kuluttajan” vastuu?
− Ilmiöön puuttuminen on virallisen Suomen vastuulla. Kuluttajan pitää voida mennä ravintolaan syömään ilman, että pitää kurkkia keittiön olosuhteita. Totta kai kuluttajallakin on vastuuta, jos näkee selkeitä ja vakavia hyväksikäyttötapauksia tai rikollisuutta. Niistä pitää ilmoittaa viranomaisille.
− On hyvä olla tietoinen asiasta. Samalla on hyvä muistaa, että kuluttajan mahdollisuudet selvittää työoloja ovat hyvin rajalliset, ja seurauksena voi olla jopa lisäongelmia uhrille. Siksi voi joskus olla parempi ohjata uhri olemaan itse yhteydessä esimerkiksi meihin, jos se on mahdollista.
7. Miten yritykset voivat edesauttaa väärinkäytöksistä ilmoittamista?
− Monilla yrityksillä on nettisivuillaan ilmoituskanava, mikä on hyvä alku mutta ei sellaisenaan riittävä. Pitäisi jakaa selkeällä kielellä tietoa siitä, keneen voi olla yhteydessä luottamuksellisesti. Tämä vaatii usein myös sitä, että yrityksessä on sovittu toimintatavasta, mikäli epäily hyväksikäytöstä syntyy.
8. Mikä merkitys maan surkealla työllisyystilanteella on työperäisessä hyväksikäytössä?
− Sitä tapahtuu kaikissa työllisyystilanteissa, mutta huonossa työllisyystilanteessa se aiheuttaa vielä enemmän epätoivoa. Viime vuonna voimaan tullutta kolmen kuukauden sääntöä on tietojemme mukaan käytetty työntekijöiden painostukseen. On sanottu, että jos ei kiinnosta tehdä näillä ehdoilla töitä, niin voi vapaasti lähteä, mutta asiasta tehdään ilmoitus Migriin. Jos ei kolmeen kuukauteen löydä uutta työpaikkaa, niin siitä seuraa karkotus Suomesta. Tässä tilanteessa monet pitävät kynsin hampain kiinni siitä, mitä heillä on.
Lue myös:
Valkeakosken kirkon purkaminen ei etene toistaiseksi – kirkolle vaarantamiskielto
Ilmoita asiavirheestä