Ajatus Salon seudun suurseurakunnasta on edelleen elossa

Salon seudun seurakunnat, joita yhdistymishanke on koskenut. Seurakunnissa on runsaasti kirkkoja aikaisemmista seurakuntaliitoksista. Kartta: Seppo Kemppainen

Salon seudulla viritellään edelleen seurakuntien yhdistämistä, vaikka osa seurakunnista on jo ottanut hankkeeseen kielteisen kannan. Turun arkkihiippakunnan ROVA30-hankkeessa on ollut esillä liitoshanke, joka koskee Salon, Someron, Paimion, Liedon,  Loimaan ja Pöytyän seurakuntia.  

Helmikuussa ainoastaan Someron seurakunta hyväksyi liitossopimuksen.

Liedon seurakunta teki aloitteen, jonka mukaan seurakuntia ei yhdistetä mutta alueelle muodostetaan kuuden seurakunnan yhtymä.

Loimaan ja Pöytyän seurakunnat tekivät aloitteen neljän seurakunnan yhdistämisestä. Loimaan ja Pöytyän lisäksi mukana olisivat Lieto ja Paimio.

Salon ja Paimion seurakunnat hylkäsivät liitossopimuksen. Tuomiokapituli on kuitenkin kutsunut molemmat seurakunnat neuvotteluun, johon myös Liedon seurakunta osallistuu. Tavoitteena on selventää prosessin tilannetta ja jatkoa.

Salon seurakunnan kielteinen päätös kohdistui tiettävästi enemmän liitossopimuksen sisältöön kuin liitoshankkeeseen. Jatkoneuvotteluissa selvitetään, mitä muutoksia sopimukseen toivotaan. Jos liitoshanketta halutaan jatkaa ja sopimukseen tulee muutoksia, sopimus pitää käsitellä kaikissa seurakunnissa uudelleen.

Aikaisemmin tuomiokapituli on käynyt jo keskusteluja Someron, Loimaan, Liedon ja Pöytyän kanssa.

Vs. lääninrovasti ja Paimion seurakunnan kirkkoherra Miika Rosendahl kuvailee liitoshankkeen tilannetta hengähdystauoksi. Hän pitää Salon seurakunnan osallistumista jatkokeskusteluihin merkittävänä asiana.

— Näen tilanteen niin, että missään nimessä ei saa heittää hukkaan keskusteluissa jo saavutettuja asioita. Prosessin aikana on keskusteltu esimerkiksi yhteishankinnoista, ja ainakin tällaisissa asioissa on mentävä eteenpäin.

Vaikka Paimion seurakunta otti jyrkän kielteisen kannan liitoshankkeeseen, ollaan kirkkoherran mukaan sielläkin valmiita keskustelemaan yhteistyön lisäämisestä.

Rosendahlin mukaan seurakuntien talouden turvaaminen edellyttää isompia taloushallinnon yksiköitä keskipitkällä aikavälillä. Seurakuntien hallinto käy monimutkaisemmaksi ja hengellisen työn rinnalla tehtävän muun asiantuntijatyön osuus kasvaa. Rosendahl korostaa, että isommat yksiköt eivät tarkoita paikallisesta toiminnasta luopumista.

— Toivottavasti yhteistyön kehittäminen ja mahdolliset liitokset eivät kilpisty paikallisidentiteettiin.

Lue myös:

Syntyykö Uskelan seurakunta? Salon alueen seurakuntaliitos onkin nyt etenemässä

Salon suurseurakunta syntymässä − nimeksi Härkätien seurakunta

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Luterilaisuus kotiutui Venäjälle Iivana Julman armosta 450 vuotta sitten
Seuraava artikkeliMuistokirjoitus: Pirkko Lehtiö 1932–2026

Ei näytettäviä viestejä