Kun joku kertoo olevansa menossa isolle kirkolle, tarkoittaa hän todennäköisesti Helsinkiä. Puhekielessä iso kirkko viittaa pääkaupunkiin.
Oikeasti iso kirkko on kuitenkin kaukana Helsingistä. Kerimäen puukirkko nykyisen Savonlinnan alueella on paitsi Suomen myös maailman suurin puukirkko.
Kirkon suunnitteli Anders Granstedt (1800–1849). Granstedt piirsi Kerimäelle ensin paljon pienemmän kirkon, mutta kirkkoherra Fredrik Neoviusta 1500-paikkaisen kirkon piirustukset eivät miellyttäneet. Neovius halusi, että kirkkoon mahtuisi kerralla puolet noin 10 000–12 000 asukkaan pitäjän väkimäärästä.
Niin saatiin nykyinen monumentti. Penkkirivejä Kerimäen kirkossa on puolitoista kilometriä ja istumapaikkoja yli 3 000. Vertailun vuoksi Helsingin tuomiokirkossa (joka tunnetaan myös Suurkirkkona) on 1 300 istumapaikkaa.
Kaikkiaan Kerimäen kirkkoon mahtuu noin 5 000 ihmistä. Se riittää hyvin kerimäkeläisille, joita nykyään on kolme ja puoli tuhatta.
ARKKITEHDIN AMMATIN Anders Granstedt peri isältään Pehr Granstedtilta, joka valvoi kaupungininsinöörinä Helsingin uuden asemakaavan toteutumista ja suunnitteli joukon prameita yksityistaloja Helsingin rikkaimmille kauppiaille. Heidenstrauchin kauppiassuvulle Pehr Granstedtin piirtämä talo palvelee nykyään Presidentinlinnana. Myöhemmin Andersin pojasta
Theodor Granstedtista tuli niin ikään arkkitehti. Hänkin piirsi urallaan useita kirkkoja.
Anders Granstedt aloitti isänsä tapaan uransa Helsingissä. Hän pääsi opettelemaan ammattia Carl Ludwig
Engelin alaisena Helsingin uudelleenrakennuskomiteassa. Myöhemmin Granstedt sai viran intendentinkonttorista, jonka tehtävänä oli tuolloin valvoa julkista rakentamista Suomessa. Virastossa tarkistettiin muun muassa kirkkojen piirustuksia.
Intendentinkonttorissa Granstedt työskenteli jälleen Engelin alaisena ja osan töistään hän teki yhdessä Engelin kanssa. Ainakin Limingan ja Nokian kirkot on pantu sekä Engelin että Granstedtin nimiin. Myös tyylillisesti Granstedtin ja Engelin töiden on sanottu muistuttavan toisiaan.
Granstedtia pidetään myös Limingan, Saarijärven, Karstulan ja Artjärven kirkkojen suunnittelijana. Monet Granstedtin suunnittelemat kirkot ovat suuria puukirkkoja, mutta Kerimäen kirkolle ne eivät koossa vedä vertoja.
KERIMÄEN ALUEKAPPALAISELLE Sanni Rissaselle on melkein kymmenen Kerimäellä vietetyn työvuoden aikana muodostunut läheinen suhde Kerimäen kirkkoon. Niin läheinen, että puolitoista vuotta sitten hän tatuoi kuvan kirkosta vasempaan pohkeeseensa.
Samassa jalassa on muitakin kirkollisia symboleja, kuten ikuisuuden symboli ja merkintä Ps. 139:14. Pohkeen ympäri kulkee orjantappuraa ja viiniköynnöstä.
– Sen vieressä majailee nyt Kerimäen kirkko, Rissanen kertoo.
Kerimäkeläisille kirkolla on aluekappalaisen mukaan suuri merkitys. Lappeenrannasta lähtöisin olevalle Rissaselle on syntynyt mielikuva, että monille se on suorastaan osa identiteettiä. Eikä ihme.
– Se on keskellä kylää, mäen päällä ja näkyy kauas. Kirkonkellojen ääni kantaa vettä pitkin pitkälle.
Vierailijoitakin kirkko pitäjään tuo valtavia määriä. Kesällä sitä käy katsomassa usein 25 000–50 000 turistia.
Arkkitehti Anders Granstedtin nimi mainitaan kirkkoa esiteltäessä, mutta Rissasen mukaan enemmän paikkakunnalla puhutaan kirkon rakentajista. He olivat isä ja poika, Axel Magnus ja Theodor Tolpo. Rakennustöiden aikaan äkillisesti kuollut Axel Magnus Tolpo on haudattukin Kerimäelle.
Keltaisena jättiläisenä tunnettua kirkkoa Rissanen kuvailee persoonaksi. Suuri puurakennus elää elämäänsä ja toimii omalla tavallaan.
Nyt maaliskuussa kirkossa on alkamassa pitkään suunniteltu remontti ja ovet pysyvät yleisöltä suljettuina ainakin ensi syksyyn saakka.
Seurakunnan käyttöön jää onneksi Talvikirkko, joka sijaitsee aivan Kerimäen kirkon kyljessä. Se rakennettiin 1950-luvulla ison kirkon sakastin paikalle.
Lue myös:
Arkkitehti Juha Leiviskän nimi tunnetaan maailmalla paremmin kuin Suomessa — etenkin kirkoistaan
Kuka oli Pernajan mestari − oliko häntä ensinkään?
Ilmoita asiavirheestä